Verkkouutiset

Yli puolet kuntien epidemiatappioista Uudellamaalla

Välittömät työllisyysvaikutukset Uudellamaalla ovat erittäin vakavat.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Uudenmaan liiton kunnilta keräämien tietojen mukaan pandemian aiheuttamat rajoitustoimet heikentävät maakunnan kuntien taloutta noin miljardilla eurolla kuluvan vuoden aikana. Tämä on yli puolet maan kuntakentän koronatappiosta.

– Edellytämme, että hallituksen tulevissa lisätalousarvioesityksissä varaudutaan tuntuvaan korvaukseen Uudenmaan kunnille, sanoo maakuntajohtaja Ossi Savolainen.

Kyselyn mukaan Uudenmaan kuntien verotulot supistuvat peräti 650 miljoonaa euroa. Muusta maasta poiketen kuntien tulot muodostuvat pääosin kunnallis- ja yhteisöverotuotoista, jotka laskevat taantumassa merkittävästi.

Kyselyssä kuntia pyydettiin antamaan talousnäkymistään vähimmäisarvio, joten todellisuus voi olla arvioita synkempikin.

Koronapandemia välittömät työllisyysvaikutukset Uudellamaalla ovat erittäin vakavat. Tilanne eroaa muusta maasta monilta osin.

Työttömyys on lisääntynyt kokonaisuudessaan huomattavasti voimakkaammin kuin muualla. Erityisesti korkeasti koulutettujen työttömyys on moninkertainen. Palvelu- ja matkailualoille isku on tullut todella rajuna.

Lomautusuhan alla on Uudellamaalla ollut enimmillään jopa 230[nbsp]000 työntekijää, mikä on noin puolet koko maan luvusta. Lomautettuna oli toukokuun lopussa jo lähes 70[nbsp]000 henkeä, kun vuotta aiemmin heitä oli 1[nbsp]400. Muutoksen vauhdista kertoo se, että helmikuussa lomautettuja oli vain 3[nbsp]000.

Uudellamaalla lomautuksia on etenkin palvelu- ja myyntiammateissa. Nuorten osuus lomautetuista korostuu. Huhtikuussa kesätyöpaikkoja ilmoitettiin lähes puolet vähemmän vuoden takaisesta ja toukokuussa ilmoituksia on tullut vieläkin vähemmän.

Uusien avoimien työpaikkojen määrä Uudellamaalla laski maaliskuussa ensimmäistä kertaa lähes kolmeen vuoteen. Työvoiman kysyntä on laskenut erityisesti toimisto- ja asiakaspalvelun tehtävissä, prosessi- ja kuljetusalalla, sekä myyntityössä.

Uudenmaan liitto pyysi toukokuun puolivälissä 26 Uudenmaan kunnalta taloustiedot ja ennusteen kuluvalle vuodelle. Neljä kuntaa jätti vastaamatta: Hyvinkää, Sipoo, Pukkila ja Loviisa. Oletuksena kuntien ennusteelle oli valtiovarainministeriön skenaario, jonka mukaan rajoitustoimenpiteet kestävät kolme kuukautta.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)