Verkkouutiset

Yli puolet uskoo eläkkeiden leikkauksiin

Ruuhkavuosia elävät aikuiset ovat erityisen synkkiä.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn mukaan peräti 63 prosenttia suomalaisista uskoo, että eläkkeitä joudutaan leikkaamaan tulevaisuudessa. Alle joka viides luottaa, että eläkkeiden taso säilyy ennallaan.

Näkemykset eläkkeiden leikkauksista ovat melko yhtenevät eri ikäluokissa. Pessimistisimpiä ovat 35-44–vuotiaat, joista 71 prosenttia uskoo eläkkeiden leikkauksiin.

Eläketurvakeskus ETK julkisti tiistaina uudet laskelmansa suomalaisten eläkkeiden rahoitusnäkymistä. ETK:n mukaan työeläkemaksut voidaan pitää ennallaan alle 25 prosentissa 2050-luvulle asti. Sen jälkeen työeläkemaksuihin syntyy huomattava korotuspaine.

Korotuspainetta aiheuttaa muun muassa se, että eläkkeiden maksajien määrä vähenee alhaisen syntyvyyden ja vähäisen maahanmuuton seurauksena.

Ilman ETK:n uusimpia laskelmiakin suomalaisten usko eläkkeiden pysyvyyteen on hiipunut. LähiTapiolan kysely on toteutettu ennen uusimpia laskelmia ja ennen viime vuoden lopun väestöennusteita. Laskelmista ja ennusteista huolimatta suomalaisten päähän on jo iskostunut ajatus, ettei nykytasoisia eläkkeitä voida maksaa enää tulevaisuudessa.

– Eläkkeiden leikkaukset ovat hyvin todennäköisiä. Eläkejärjestelmän sopeutuskeinoja ovat eläkemaksujen korotukset tai eläkkeiden leikkaukset. Järjestelmän rakenne lähtee siitä, että tarvittaessa eläkemaksuja nostetaan niin paljon, että rahat riittävät. Näin tähän asti on pystytty tekemään, mutta tuskin jatkossa, LähiTapiolan yksityistalouden ekonomisti Hannu Nummiaro sanoo.

Hän epäilee, että erityisesti yritykset ja julkinen talous aiheuttavat paineen, joka estää eläkemaksujen korotukset. Eläkemaksut ovat luonteeltaan veron kaltainen kustannus ja siten maksut heikentävät yritysten kannattavuutta ja kilpailukykyä. Yrityksillä ei ole haluja eläkemaksujen korotuksille, kun ne taistelevat kansainvälisessä kilpailussa.

– Eläkkeitä on jo leikattu säännöllisten eläkeuudistusten yhteydessä. Muutokset ovat tosin olleet eteenpäin katsovia, ei takautuvia. Elinaikakerroin on siitä hyvä sopeutuskeino, että se leikkaa eläkemenoa automaattisesti eliniän kasvaessa. Sekään ei reagoi muihin järjestelmän riskitekijöihin, kuten alhaiseen syntyvyyteen tai heikkoihin sijoitustuottoihin. Uskon järjestelmän vielä kehittyvän suuntaan, jossa sopeutuspaineet tulevat purkautumaan eläkemenojen leikkauksina, luultavimmin vuosittaisten indeksikorotusten puuttumisten kautta, Nummiaro sanoo.

Suomalaisten luottamus eläkejärjestelmää kohtaan ei ole korkealla. Vaikka järjestelmä on toiminut hyvin jo vuosikymmeniä, peräti 71 kyselyyn vastanneista epäilee, että 20 vuoden kuluttua eläkejärjestelmämme ei ole enää ennallaan. Naiset ovat yllättäen hieman pessimistisempiä kuin miehet.

Suomalaisten synkistä eläkenäkemyksistä huolimatta vain 49 prosenttia on sitä mieltä, että jokaisen pitäisi ottaa nykyistä enemmän vastuuta eläkeasioista. Enemmän kuin joka kolmas jättäisi vastuun eläkkeistä edelleen yhteiskunnan hoidettavaksi.

LähiTapiolan teettämän Arjen katsaus –kyselyn toteutti Kantar TNS. Eläkekysymyksiin vastasi yhteensä 1[nbsp]052 suomalaista. Kysely on toteutettu syyskuussa. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on 3,1 prosenttiyksikköä suuntaansa.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)