Kauppakamarien jäsenyritysten näkemys sekä hallituksen koronaepidemian että epidemian aiheuttaman talouskriisin hoidon onnistumisesta on parantunut alkusyksystä.
Silti yhä edelleen suurin osa yrityksistä (52 %) katsoo, että hallituksen toimet koronaepidemian aiheuttaman talouskriisin hoidossa ovat joko erittäin tai melko huonot. Tyytyväisiä hallituksen toimiin talouskriisin suhteen on kolmannes (33 %) kyselyyn vastanneista yrityksistä, kun tyytyväisiä niihin oli lokakuussa vain 22 prosenttia.
– Kevään pahimmat uhkakuvat eivät toteutuneet ja sen takia ilmassa on lievää optimismia ensi vuotta kohden, vaikka tilanne onkin edelleen huolestuttava. Kaikki toivovat nyt, että toinen aalto saadaan laskuun ja rokote ennättää tulla ennen kuin kolmas aalto iskee. Tämä heijastuu näistä vastauksista, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.
Hänen mukaansa Suomi on toistaiseksi selvinnyt kuitenkin aika helpolla koronaepidemiasta verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan.
– Siinä mielessä hallituksenkin nähdään onnistuneen kohtalaisen hyvin epidemian torjunnassa, vaikka kritiikkiäkin riittää, Romakkaniemi sanoo.
Lomautuksia ja irtisanomisia tiedossa
Kyselyn perusteella yrityskentän talous ja odotukset oman tilanteensa kehittymisestä ovat pysyneet vakaina, joskin huonoina jo useamman kuukauden ajan.
Yrityksistä neljännes kokee konkurssiriskin nousseen merkittävästi, mutta konkurssin uhan tuntevien yritysten määrä on ollut pitkin syksyä hieman kevättä pienempi.
Kyselystä selviää, että reilu 70 prosenttia yrityksistä odottaa koronaepidemian vaikuttavan liikevaihtoon negatiivisesti seuraavan kahden kuukauden aikana. Noin 40 prosenttia puolestaan odottaa joutuvansa jossakin määrin lomautusten tai irtisanomisten tielle seuraavan kahden kuukauden aikana.
– Henkilöstösopeutusten perusteella voidaan arvioida, että yrityksistä noin kymmenellä prosentilla odotukset henkilöstön määrän kehityksestä ovat erittäin pessimistiset, Keskuskauppakamarin pääekonomisti Mauri Kotamäki sanoo.
Hänen mielestään luvut ovat huonoja ja huolestuttavia, mutta ne eivät ole enää huonontuneet syksyn aikana lisää.
Kyselyyn vastasi yrityksiä kaikilta toimialoilta. Suurin yksittäinen toimiala oli teollisuus noin 20 prosentin osuudella. Toinen suuri toimiala oli kaupan ala 12 prosentin osuudella.
– Teollisuudessa ajatukset henkilöstön määrän kehityksestä sekä tällä hetkellä että tulevaisuuteen katsoen ovat muita pessimistisempiä. Tilannetta ei kuitenkaan voi verrata esimerkiksi majoitus ja ravitsemistoimintaan tai kulttuurituotannon toimintaan, missä tunnelma on vielä selvästi synkempi, Kotamäki sanoo.
Sen sijaan kaupan alalla keskimääräistä useampi eli yli kolmannes ei usko koronaepidemian vaikuttaneen negatiivisesti yrityksen liikevaihtoon. Kaupan alalla lähemmäs 60 prosenttia uskoo, että henkilöstön määrä on pysynyt ja tulee pysymään seuraavan kahden kuukauden aikana ennallaan.
Kauppakamarien kysely tehtiin 1.12. Kyselyyn vastasi 3[nbsp]242 kauppakamarien jäsenyritystä. Vastanneista kahdeksan prosenttia oli yksinyrittäjiä, loput olivat työnantajayrityksiä. Vastauksia kertyi kaikilta toimialoilta ympäri Suomen sekä kaiken kokoisista yrityksistä.
