Ylen valtioneuvoston kanssa viime tiistaina järjestämän nuorten koronainfon järjestelyt ovat joutuneet kritiikin kohteeksi sen jälkeen kun ilmeni, ettei tilaisuus vältttämättä täyttänyt tiedotustilaisuuden tunnusmerkkejä.
Verkkouutiset kertoi aiemmin tänään, että tilaisuuteen kysyjäksi valittu ei saanut itse valita, mitä kysyi Sanna Marinin (sd.) hallitukselta. Kysyjäksi valitun mukaan tapahtuman järjestämisessä mukana ollut Yle päätti, mitä kysymyksiä opiskelijat esittävät.
Aiheesta nousseen huomion vuoksi Yle haluaa tarkentaa, miten kysymykset ja kysyjät on valittu ja millä tavalla infoon osallistuneita opiskelijoita on ohjattu.
Verkkouutisten kysymyksiin vastaa Ylen nuorten toimituksen päällikkö Kirsi Teräväinen.
Miten vastaatte väitteisiin, että Yle antoi kysymykset opiskelijoille valmiiksi?
Keskustelin itse etukäteen jokaisen infossa esiintyneen opiskelijan kanssa siitä, millaisia kysymyksiä saimme ja mitkä niissä esiintyvistä aihepiireistä tuntuvat heille sopivimmilta. Osa opiskelijoista esitti myös oman kysymyksen infossa. Jäin siihen käsitykseen, että nämä keskustelut käytiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Näissä keskusteluissa ei noussut kenenkään kanssa esiin, että kysymykset olisivat olleet kysyjille epäsopivia.
Opiskeluun liittyvien kysymysten lisäksi saimme paljon yleistä koronatilannetta koskevia kysymyksiä. Kyseinen opiskelija esitti ne. Etukäteiskeskustelussa hänen kanssaan ei käynyt ilmi, että kysymykset olisivat olleet hänelle epärelevantteja. Myös hänelle tarjottiin etukäteen sähköpostitse mahdollisuutta esittää oma kysymys, mutta hän ei siihen tarttunut.
On tietysti harmillista, että jälkikäteen on käynyt ilmi, etteivät kysymykset tuntuneet hänestä sopivilta.
Miten kysymykset valittiin ja miten niiden esittäjät valikoituivat?
Kysymyksiä kerättiin etukäteen uutisten verkkolomakkeella, ja niitä tuli yli 600. Näistä valittiin yhteensä 10 kysymystä itse infoon. Lisäksi jäi aikaa yhdelle lisäkysymykselle. Pyrimme valitsemaan infoon sellaiset kysymykset, jotka toistuivat nuorten lähettämissä kysymyksissä.
Infossa kysyjinä toimi 4 opiskelijaa lukiosta, ammattiopistosta, ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta. Opiskelijat kysyivät sekä omia että muiden lähettämiä kysymyksiä. Jokaiselle kysyjälle pyrittiin löytämään parhaiten omaan opiskelu- tai koronatilanteeseen sopivat kysymykset, ja kysymyksistä keskusteltiin etukäteen jokaisen opiskelijan kanssa.
Infon kysyjät valittiin niin, että he edustivat mahdollisimman laajasti eri opiskelijaryhmiä ja olivat eri puolilta Suomea. Yle vastasi opiskelijoiden kontaktoinnista, VNK ei osallistunut tähän tai kysymysten valintaan mitenkään. Ministerit eivät saaneet kysymyksiä etukäteen.
Millä tavoin opiskelijoita ohjattiin kysymyksissä?
Jokaisen kanssa keskusteltiin etukäteen kysymyksistä ja siitä, millaiset kysymykset tuntuvat heille sopivimmilta. Yritimme huomioida kysyjien opiskelutaustan ja elämäntilanteen. Käsitimme, että nämä keskustelut käytiin hyvässä yhteisymmärryksessä. Näissä keskusteluissa ei noussut esiin, että kysymykset olisivat olleet epäsopivia.
Valtioneuvoston kanslian viestintäpäällikkö Heta-Leena Sierilä sanoi Iltalehdelle, että infossa esitetyt kysymykset ja kysymykset valittiin Yleisradiossa. Hänen mukaansa ministerit eivät tienneet kysymyksistä etukäteen, mutta Yle toimitti ne etukäteen valtioneuvoston kanslian sosiaalisen median viestintähenkilön nähtäväksi.
Oliko kyseessä siis info vai enemmänkin keskustelutilaisuus?
Yle toteutti erikoislähetyksen, jossa ennen infoa ja sen jälkeen käytiin studiokeskustelua. Studiossa oli Sakki Ry:n ja Samokin edustajat. Lähetyksen kanssa samaan aikaan Yle toteutti chatin, jossa nuoret saivat keskustella ja kysyä kysymyksiä YTHS:n [Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö] ja Nyyti ry:n asiantuntijoilta.
Onko jotain muuta asian kannalta oleellista, minkä haluaisitte tuoda esiin?
Haluan vielä korostaa sitä, että kaikki infossa esitetyt kysymykset olivat nuorten meille lähettämiä. Poikkeusaika on tutkimustenkin mukaan iskenyt kovasti nuoriin, ja aiheuttanut paljon esimerkiksi psyykkistä pahoinvointia ja opintojen viivästymistä. Siksi halusimme antaa nuorille mahdollisuuden kysyä päättäjiltä heille tärkeistä asioista.
