Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL katsoo, että sisärajavalvontaa ei voida enää perustella kansanterveydellisesti.
– Matkustajien merkitys koronaviruksen leviämiseen Suomessa on jopa olematon. Lisäksi rajojen terveysturvallisuustoimien vaikuttavuus on heikko, THL toteaa tiedotteessa.
THL:n mukaan epidemian torjunnassa tärkeintä on nyt rokotusten edistäminen, suomalaisten ohjeistaminen kotieristykseen oireiden perusteella ja aikuisten välisten kontaktien vähentäminen.
THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tartuntahuippua, mutta toisaalta todennäköisesti pitkittäisivät tautitilannetta.
Tämä saattaisi puolestaan nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä.
– Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sanoo THL:n ylilääkäri Otto Helve tiedotteessa.
– Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei välttämättä edes vaikuttaisi sairaalahoidon tarpeeseen kokonaisuudessaan, toki se tasaisi tarvetta pidemmälle aikavälille, Helve sanoo.
THL arvioi, että omikronin aiheuttama tartuntahuippu voi olla Suomessa edessä tammi-helmikuun vaihteessa. Sairaalaan voi päätyä kaksi tai kolme kertaa enemmän potilaita kuin joulukuussa. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko maassa sairaalahoitoon päätyisi keskimäärin 400–700 potilasta viikossa 12 viikon ajan ja enimmillään 900–1300 ihmistä viikossa.
Suomessa on THL:n mukaan varauduttava sairaalahoidon tarpeen mahdolliseen kasvuun lähiviikkoina. Tämä koskee etenkin vuodeosastoja, mutta myös tehohoitoa. Suurin yksittäinen kysymys koskee laitoksen mukaan hoitohenkilöstön riittävyyttä
Valmiuslakia pohdittaessa huomio tulee THL:n mukaan kohdistaa siihen, miten terveydenhuollon henkilöstön riittävyys voidaan varmistaa. Ensisijaiseksi keinoksi THL ehdottaa hoitoon pääsyn aikarajoja ja henkilöstön mitoituksia koskevien velvoitteiden lieventämistä muutamiksi viikoiksi.
– Terveydenhuollon ammattihenkilöstön työvelvoitteen käyttöönoton tulisi olla toissijainen keino, THL toteaa.