STTK:n ja EK:n mukaan kiky-sopimuksen pysyvin muutos on hyödyttänyt työnantajia lähes kuudella miljardilla eurolla.
Kiky-sopimuksessa työnantajien osuutta työeläke-, sosiaaliturva- ja työttömyysmaksuista kevennettiin ja palkansaajien maksamia osuuksia nostettiin.
– Se on ollut vuositasolla parin miljardin euron tulonsiirto palkansaajilta työnantajille. Onhan se merkiitävä osuus kilpailukyvyn parantamisessa, sanoo toimihenkilöitä edustavan STTK:n puheenjohtaja Antti Palola Ylelle.
STTK laskelmien mukaan hyöty on vuosien 2017–2020 aikana yhteensä 5,8 miljardia euroa.
Tällä hetkellä kiistely kiky-sopimuksessa sovitusta 24 lisätyötunnista ilman korvausta jatkuu edelleen työmarkkinapöydissä, mutta työnantajien sosiaaliturvavakuutusmaksuosuuden pienentäminen ja palkansaajien osuuden kasvattaminen on jäänyt hieman pimentoon.
– Mielestäni sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentamisella on huomattavasti suurempi merkitys kilpailukyvylle kuin 24 tunnin työajan pidennyksellä, sanoo STTK:n Palola.
Työnantajien puolella asia nähdään samalla tavalla.
– Tämä oli tehokas toimi ja sitähän sillä haettiinkin. Kilpailukykysopimuksen tuottamasta hyödystä sosiaalivakuutusmaksujen uudelleen kohdentaminen on yli puolet, sanoo myös EK:n johtava asiantuntija Vesa Rantahalvari.
