Uudellemaalle asetetut uudet rajoitukset saivat aikaan pohdinnan koronarajoitusten oikeudenmukaisuudesta. Osa rokottamattomista ihmisistä pitää rajoituksia ja rokotepassin vaatimista syrjintänä, kertoo Yle.
Filosofisesta näkökulmasta kysymys on siitä, onko rokottamattomuus riittävän hyvä syy sulkea ihmisiä pois tietynlaisesta toiminnasta.
Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian professori Antti Kauppinen pitää uusia rajoituksia hyvin perusteltuina, koska niillä pyritään vähentämään muille aiheutuvaa riskiä ja yhteiskunnallista haittaa. Rajoitukset koskevat vain tilaisuuksia, jotka aiheuttavat korkean terveysriskin.
Kauppisen mukaan rokottamattomien osallistumisen rajoittaminen taudin leviämisen estämiseksi ei ole yhdenvertaisuutta loukkaavaa. Hän kääntää asian toisin päin: olisi epäreilua rokotettuja kohtaan, jos heitä ja rokottamattomia kohdeltaisiin samalla tavalla.
– Yksi rinnastus on se, että jos talkoosaunaan tuppaa sellainen, joka ei ole osallistunut itse talkoisiin, vaikka olisi voinut, niin silloin talkoolaisilla on oikeus katsoa häntä pitkään, Kauppinen sanoo Ylelle.
Myöskään yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman ei näe kansalaisten samanarvoisuuden vaarantuvan rajoitusten vuoksi, sillä lähes kaikilla on mahdollisuus käydä ottamassa rokotus.
– Rokotukset ovat ilmaisia, siinä mielessä tilanne on yhdenvertainen. Sitten on olemassa henkilöitä, jotka eivät voi terveyssyistä ottaa rokotusta, ja heitä me suojelemme sillä, että mahdollisimman moni muu ottaa rokotuksen, Stenman toteaa.
Kummatkin kuitenkin toteavat, että tavallisen elämän kannalta välttämättömiä asioita ei tule rajoittaa.
