Keskustan puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikko ei lämpene Ylen uutisten haastattelussa ajatukselle, että budjetin kehysmenettelyä muutettaisiin tai avattaisiin niin, että esimerkiksi ilmastoinvestointeja rahoitettaisiin sovittujen kehysten ulkopuolelta.
Saarikko sanoo, että tarpeellisten investointien määrittely on vaikeaa. Määrittelyssä kukin osapuoli voisi ehdottaa monenlaisten kulujen siirtämistä kehyksen ulkopuolelle, mikä taas lisäisi menoja ja velkaantumisen riskiä.
Saarikon mukaan esimerkiksi nuorten syrjäytymisen ehkäisyä voi perustella investoinniksi tulevaisuuteen.
– Voisimmeko luottaa toinen toisiimme siinä, että ettei tulisi houkutusta määritellä uusia kohteita investoinneiksi, Saarikko kysyy.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) ehdotti viime viikolla Helsingin Sanomien ilmastotentissä, että kehysmenettelyn ulkopuolelle voisi jättää esimerkiksi investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
– Olisin varovainen sen suhteen, että Suomen omaa kehysjärjestelmää murrettaisiin. Vaikka meno olisi kehyksen ulkopuolinen, se edellyttäisi velkaa, Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan menojen siirtäminen kehyksen ulkopuolelle johtaisi järjestelmän ”reikiintymiseen” eli kehyksen vuotamiseen ja tarpeeseen ottaa uutta velkaa.
– Ajatus siitä, että oma kehysjärjestelmä tehtäisiin täyteen reikiä, siitä en ole erityisen innostunut.
Kokoomusjohtaja samoilla linjoilla
Samoilla linjoilla oli entinen valtiovarainministeri, kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo Helsingin Sanomissa keskiviikkona.
– Nähdäkseni pääministeri hakee tässä vain tapaa ottaa lisää velkaa, Orpo sanoi.
Kokoomusjohtajan mielestä runsasta lisävelanottoa ei voi perustella silläkään verukkeella, että rahat menisivät tärkeiksi määriteltäviin investointeihin.
– Sanon entisenä valtiovarainministerinä, että erottelu ei ole teknisesti mahdollista. Ja mikä se hyöty siitä on? Velka on joka tapauksessa velkaa, ja meidän pitää vähentää velkaantumista eikä lisätä sitä, Orpo totesi.
