Monella työpaikalla siirryttiin etätöihin yli vuosi sitten koronaepidemian alkaessa, vaikka etätöihin siirtymisestä ei ole erikseen sovittu.
Asiasta kertoo Yle. Osittain sopimatta jääminen on seurausta siitä, että osa työpaikoista ja työntekijöistä katsoivat, ettei siirtymä kaipaa erillisiä sopimuksia.
Kaikki eivät kuitenkaan ole tätä mieltä. Akavan johtava asiantuntija Miia Kannisto sanoo, että sopimukset kuuluvat etätyöhön. Poikkeuksellinen tilanne on saanut monet työpaikat ohittamaan ne.
– Jos ei olisi koronatilannetta, olisi selvää, että sovittaisiin. Nyt sopimuksia ei olla yksilötasolla tehty, Kannisto toteaa Ylelle.
– Etätyöstä ohjeistetaan sopimaan kirjallisesti, jotta on molemmille osapuolille selvää mitä asioista on yhdessä sovittu.
Suomen laissa ei ole erillistä etätyötä koskevaa lakia eikä etätyön käsitettä edes määritellä laissa. Euroopan tasolla solmittiin vuonna 2002 etätyötä koskeva puitesopimus. Sen sopijapuolet eli eurooppalaiset työmarkkinajärjestöt ilmaisevat yhteisen kantansa etätyötyön vapaaehtoisesta luonteesta ja työsuhteen yhtäläisistä ehdoista verrattuna työpaikalla tehtävään työhön.
Jos etätyöhön siirtymisestä ei ole sovittu, esimerkiksi ergonomiaan ja yksityisyydensuojaan liittyvät kysymykset ovat voineet jäädä sopimatta.
Etätyöhön siirtymisestä on olemassa erilaisia sopimuspohjia. Teknologiateollisuuden neuvottelujohtaja Jarkko Ruohoniemi kertoo Ylelle, että alan yhdessä työehtosopimuksessa on liitteenä malli etätyösopimuksesta. Hän ei kuitenkaan osaa sanoa, paljonko kirjallisia sopimuksia tehdään.
– Joidenkin toimialojen osalta siirtyminen etätöihin on käynyt lennosta, hän kuvailee etätöihin siirtymistä koronan aikana.
