Väitöskirjatutkija Malin Fredriksson kertoo Ylelle, että vain pieni osa vuonna 2013 poliisin tietoon tulleista viharikoksista eteni tuomioistuimen puntaroivaksi. Koventamisperustetta näissä tapauksissa käytettiin vain aniharvoin.
– Tulokset ovat aika karua luettavaa, kommentoi poliisihallituksen poliisitarkastaja Måns Enqvist Ylelle.
Viharikoskoodi viittaa rikosilmoituksessa tapaukseen, johon saattaa liittyä vihamotiivi. Vihamotiivi on rikoslaissa esiintyvä rangaistuksen koventamisperuste.
Jos tekijän vaikuttimena on esimerkiksi uhrin ihonväri, etninen tausta, uskonto, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus, rangaistus pitäisi määrätä tavallista kovempana.
Oikeusministeriön selvityksen mukaan jopa 80 prosenttia viharikoksista jää ilmoittamatta poliisille. Tyypillisesti nämä ovat vihapuheen, häirinnän ja syrjinnän kaltaisia rikoksia.
– Lainpykäliä ei sovelleta käytännössä. Tämä ei kannusta uhria ilmoittamaan viranomaisille, Malin Fredriksson toteaa.
Monissa Euroopan maissa tilanne on vielä Suomea huonompi. Euroopan unionin perusoikeusvirasto FRA:n mukaan Suomea enemmän viharikoksia raportoitiin vain Britanniassa, Ruotsissa ja Alankomaissa.
Tutkimuksen aineiston kohdalla on kuitenkin huomioitava, että muutokset näkyvät viiveellä. Lainvoimaisen tuomion saaminen voi kestää useita vuosia, mistä johtuen aineisto on noin viisi vuotta vanha.
Poliisihallituksen Måns Enqvist uskoo, että koventamisperusteen käyttö on viime vuosina lisääntynyt, koska poliisi on panostanut viharikosten tutkintaan. Enqvistin mukaan nämä seikat heijastuvat todennäköisesti myös syyttäjä- ja tuomioistuinpuolelle.
