Hoitotakuun toteutumisesta ei ole täysin tarkkaa tietoa, Yle kertoo.
Tämä on seurausta siitä, että hoitotakuuta valvovat aluehallintovirastot pitkälti Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen keräämien tietojen perusteella, joissa on puutteita ja virheitä.
– Ongelma on valtakunnallinen ja valvojien sekä valvonnan kohteiden tiedostama. Me valvojat olemme tuoneet esille, että valvonnan pitäisi perustua luotettavaan tietoon. Valitettavasti meillä ei ole tällä hetkellä parempia tietoja käytössä, Lapin aluehallintoviraston aluehallintoylilääkäri Sari Kemppainen kommentoi Ylelle.
Kemppaisen mukaan valvonta perustuu THL:n kerran vuodessa kunnilta keräämiin tietoihin ja potilastietojärjestelmistä automaattisesti THL:n rekisteriin päivittyviin hoitoilmoitustietoihin. Hän arvelee, että yleisin virhe järjestelmässä on se, että pitkään odottaneita potilaita näyttää olevan paljon.
– Eli potilaalle on tehty hoidon tarpeen arviointi ja tilastojen valossa näyttää, että hän on joutunut odottamaan hoitoa yli kolme kuukautta. Mutta kun pengotaan tarkemmin, käy ilmi, että hän on saanut sen hoidon. Se ei ole vain kirjautunut järjestelmään oikealla tavalla, Kemppainen sanoo Ylelle.
Ylen mukaan myös THL on tunnistanut tiedoissa olevat puutteet ja niihin haetaan parannusta. Laitoksen mukaan hoitotakuu -tietojen parantamiseksi on oleellista, että tiedot kirjataan terveyskeskuksissa oikein ja kattavasti.
Vuonna 2005 voimaan tulleen hoitotakuun mukaan kiireettömissä tapauksissa hoitoa on saatava perusterveydenhuollossa kolmessa ja erikoissairaanhoidossa kuudessa kuukaudessa.
