Aalto-yliopistossa on järjestetty kevään aikana vertaistukiryhmän tapaamisia, joissa opiskelijoilla on ollut mahdollisuus käsitellä ilmastonmuutoksen herättämiä tunteita ja ahdistusta.
Aalto-yliopiston opintopsykologi Sanni Saarimäki kertoo Ylelle, että monet opiskelijat kärsivät ilmastoahdistuksesta. Yksi heistä on Vera Anttila, joka kertoo ahdistuvansa erityisesti kauppojen alennusmyynneissä.
– Kaikki ympärillä oleva tieto tukee kuluttamista. Ajatellaan, että on oikeus omistaa kaikki heti. Ja sitten kuitenkin itsekin sortuu ostamaan jonkun tavaran, Anttila kertoo.
Opintopsykologi Saarimäen mukaan ilmastoahdistus on ollut pitkään tabu. Moni opiskelija on myös kertonut jääneensä yksin tunteidensa kanssa.
– Jos kertoo, miksi on kasvissyöjä tai miettii, voiko hankkia lapsia tähän maailmaan, vastapuoli voi kokea sen hyökkäyksenä ja torjua ajatukset. Monelle on sanottu, että ei tähän voi vaikuttaa. Silloin voi jäädä tunne, että tästä ei pitäisi puhua tai että itsessä on jotain vikaa, kun tuntee tällaista ahdistusta, Saarimäki sanoo.
Opiskelija Vera Anttila kertoo, että hänelle ilmastoahdistuksesta puhuminen on ollut luontevaa.
– Taidealalla näiden asioiden kanssa ei ole niin paljon yksin. Osaa kavereistani ahdistaa niin paljon, etteivät he halua puhua aiheesta ollenkaan. Osa taas ei tiedä, missä ahdistuksesta voisi keskustella ja samalla vaikuttaa asioihin itse, hän kertoo.
Yle vieraili vertaistukiryhmän tapaamisesssa, jossa viisi opiskelijaa joivat kahvia kauramaidolla ja purkivat tuntemuksiaan. Huoneen fläppitaululle on kirjoitettu tunteita, joita ilmastonmuutos aiheuttaa. Niitä ovat suru, viha sekä syyllisyys ja häpeä omaa etuoikeutettua asemaa kohtaan.
– Onko oikeutta olla näin hyvinvoiva, kun Tyynenmeren saaret uppoavat? Tähän meidänkin tekomme ovat vaikuttaneet, ilmastoahdistusta tutkinut teologian tutkijatohtori Panu Pihkala Helsingin yliopistosta kertoo.
Pihkala kertoo, että ilmastoahdistus voi aiheuttaa vahvoja psykofyysisiä oireita, kuten sydämen sykkeen kiihtymistä, hikoilua, levottomuutta ja unettomuutta. Oireet voivat johtaa pahimmillaan jopa paniikkiin ja lamaantumiseen. Yleisimpiä oireita ovat kuitenkin alakuloisuus ja masentuneisuus.
Tukiryhmä kokoontuu kevään aikana viisi kertaa. Toimintaa on tarkoitus jatkaa syksyllä.
