Kirjoittajan mukaan ei ole haluttu selvästi kertoa, katsotaanko koulu julkiseksi paikaksi. LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Heljä Misukka: Saman rakennuksen kahdella koululla eri maskisuositukset

Kirjoittajan mukaan koulujen kuormitus uhkaa vyöryä yli.

Monella alalla korona on tuonut mukanaan lomautuksia ja työn loppumista. Opetusalalla korona on kuitenkin merkinnyt hurjasti suurempaa työtaakkaa ja lisävastuuta. Opettajilta ja alan esimiehiltä odotetaan kaikkivoipaisuutta, mutta ohjeet vaikeassa tilanteessa selviämiseen ovat kaikkea muuta kuin selvät.

Suuri osa monien suomalaisten töistä hoidetaan nyt etänä, mutta koulut ja oppilaitokset sinnittelevät jatkuvassa epävarmuudessa. Koskaan ei voi tietää, mikä luokka, ikäryhmä tai koulu siirtyy etäopetukseen ja kuinka kauaksi aikaa. Samat puutteet ovat silti olemassa kuin keväällä: opettajilla ei välttämättä ole työnantajan tarjoamia koneita ja yhteyksiä etänä toimimiseen.

Onko koulu työpaikka, entä julkinen tila?

Moni opetusalalla työskentelevä lukee uutisia näinä aikoina kummissaan. Kun viranomaiset antavat työpaikoille vahvan etätyösuosituksen, opettajat ja rehtorit ihmettelevät, että eikö koulukin ole työpaikka. Tähän ei anneta selkeää vastausta, vaikka kaikki tietävät, että jokainen päiväkoti, koulu ja oppilaitos on työpaikka usein jopa kymmenille ihmisille.

Ja kun julkisille paikoille annetaan maskisuositus, ei haluta selvästi kertoa, katsotaanko silloin myös vaikkapa peruskoulu julkiseksi paikaksi. Miksikö? Luultavasti siksi, että muuten yhteiskunnalle tulee kustannuksia, kun kunnan pitäisi kustantaa maskit kaikille tai ainakin yli 15-vuotiaille.

Entä onko järkeä, että samassa rakennuksessa toimivalla yläkoululla ja lukiolla on maskien käytöstä erilaiset suositukset ja käytännöt? No ei ole. Ja jos ei ole maskipakko, niin miksi niiden merkitystä ensin vähäteltiin ja nyt niiden katsotaan antavan täyden suojan altistumista vastaan? Altistumisketjujen jäljittäjät nimittäin tulkitsevat, että jos tartunnan saaneella on ollut koulussa maski, kukaan ei ole altistunut.

Kuormitus uhkaa vyöryä yli

Opettajien ja esimiesten työmäärää koronatilanne on kasvattanut valtavasti. Jos esimerkiksi yksi luokka siirretään etäopetukseen, pitää opetustuokiot suunnitella uudelleen ja toteuttaa uudella tavalla aina henkilökohtaista palautteen antamista myöten. Tämä kaikki on tietysti vaatinut myös paljon aikaa osaamisen ja uusien käytäntöjen kehittämiseen.

Varsinaisen opetustyön lisäksi nyt kartoitetaan oppimisen vajeita, metsästetään kadonneita oppijoita sekä vastataan huolestuneille vanhemmille, jotka haluavat omalle jälkikasvulleen etäopetusta, striimausta tai tukiopetusta. Rehtoreita on työllistänyt paljon esimerkiksi altistumisten jäljittämiset. Samalla he etsivät vimmaisesti sijaisia ja tekevät järjestelyjä uudelleen ja uudelleen.

OAJ:n tuhansien opettajien vastauksia viikottain keräävä Fiilismittari kertoo, että eniten vastaajia kuormittavat tällä hetkellä kasvanut työmäärä, resurssien puute ja epävarmuus. Pääosa opettajista ei halua etätyöhön.

Terveysviranomaiset unohtavat opetusalan

Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) tai sosiaali- ja terveysministeriö ei ole koronapandemian aikana kertaakaan halunnut kuulla opetusalan arjesta kumpuavia näkemyksiä tai kokemuksia.

Kun THL tiedottaa maskisuosituksista, se ei tunnu edes tietävän, onko lukio toisen asteen oppilaitos vai ei. Sekin tuntuu jääneen huomiotta, että yläkouluissa on aineenopettajat ja alakouluissa luokanopettajat ja toiminta erilaista sen mukaisesti.

Altistumisten jäljitys takkuaa

Jäljitysprosessi on yleensä koulujen kannalta monta päivää jäljessä, mikä huolettaa niin opettajia kuin huoltajiakin. Epävirallinen tieto kulkee virallista nopeammin. Kouluyhteisöissä on useita viestikanavia, kuten luokkien omia WhatsApp-ryhmiä, joissa tieto tartunnasta kulkee nopeasti ja kantautuu yleensä myös opettajille ja sitä kautta rehtoreille.

Rehtoreille tilanne on vaikea, koska ohjeistukset ovat epäselvät. Kuinka toimia tilanteessa, jossa tieto tartunnasta tulee vaikkapa luokan oppilaille ja vanhemmille WhatsApp-ketjun kautta, mutta jäljittäjien tai ylipäänsä terveysviranomaisten taholta ei tule yhteydenottoa päiväkausiin? Koulu kun ei yksin voi tehdä päätöstä esimerkiksi siirtymisestä välittömästi etäopetukseen. Mitä rehtori voi tällaisessa tilanteessa viestiä Wilman kautta vanhemmille ja miten vastataan huoltajien kysymystulvaan?

Huolet ovat samoja kodeissa ja kouluissa

Huoltajilta tulee ymmärrettävästi paljon muitakin koronaan liittyviä kysymyksiä. Mikseivät kaikki opettajat käytä maskia? Miksi kaikkia tunteja ei striimata koteihin? Voiko lapsi jäädä kotiin, koska meillä on lähipiirissä riskiryhmäläisiä? Miksei koulu käske kaikkia koteja ilmoittamaan tartunnasta tai altistumisesta heti koululle, jotta siitä voitaisiin tiedottaa heti koteihin? Onko koulun ilmanvaihtoa tehostettu?

Uskon, että kaikki asianosaiset pyrkivät tekemään parhaansa. Silti koronatilanne alleviivaa, että sote-väen ja opetusalan välille tarvitaan nykyistä tiiviimpää dialogia.

Omalta osaltamme pyrimme dialogiin aktiivisesti. Se olisi kaikkien etu, koska epäselvät ohjeet ja prosessit sekä hidas tiedonkulku tulevat kalliiksi ja kuormittavat meitä kaikkia. Niiden seurauksena aiheutuu myös tartuntoja, jotka voitaisiin välttää.

Jaksaminen on taatusti koetuksella niin kouluissa kuin kodeissa, mutta pyritäänhän yhdessä löytämään ratkaisut?

Heljä Misukka

Heljä Misukka

Heljä Misukka on OAJ:n koulutusjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt