Kunnat toimivat nykyisin sekä sote-palveluiden tuottajina että valvovina viranomaisina. LEHTIKUVA / ANTTI AIMO-KOIVISTO

”Yksityisiä sote-tuottajia valvotaan julkisia tiukemmin”

Tutkimusten mukaan ikäihmisten palveluiden laatu on ollut paremmalla tolalla yksityisillä palvelutuottajilla.

Vanhustenhoidossa ilmenneet vakavat puutteet ovat herättäneet keskustelua yksityisten hoivayhtiöiden roolista terveyspalveluiden järjestämisessä.

Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA otti asiaan kantaan viime syksynä julkistetussa Soten sokeat pisteetraportissaan. Sen mukaan yksityisiä sote-palveluiden tuottajia säännellään ja valvotaan tällä hetkellä tiukemmin kuin vastaavia tehtäviä hoitavia julkisia toimijoita. Myös eduskuntakäsittelyssä oleva valinnanvapauslakiesitys asettaisi yksityisille toimijoille ylimääräisiä raportointivelvoitteita.

– Yksityiset ja julkiset sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajat ovat nykyisin valvonnan, toimintaedellytysten ja lupamenettelyn osalta eri asemassa. Viranomaiset eivät edes tiedä julkisten toimintayksikköjen tarkkaa lukumäärää Suomessa, raportissa todetaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on tehnyt vuodesta 2013 seurantatutkimusta ikäihmisten palveluista toimipaikoissa tehdyillä kyselyillä. Niiden mukaan yksityinen sektori on pärjännyt julkisia tuottajia paremmin.

Viime vuonna 89 prosentissa yksityisistä toimipaikoista henkilöstön määrä, koulutus ja tehtävärakenne arvioitiin hyväksi suhteessa ikäihmisten määrään ja palvelutarpeeseen. Julkisissa toimintayksiköissä nämä arvioitiin hyviksi 70 prosentissa yksiköistä.

Valviran kriteerien mukaan vanhusten aterioiden väli ei saa olla yli 11 tuntia. Vuonna 2010 tehdyn valtakunnallisen selvityksen mukaan 76 prosentissa julkisen sektorin yksiköistä aterioiden väli oli yli 11 tuntia. Ongelmia oli myös yksityisillä tuottajilla, joissa aterioiden väli venyi liian pitkäksi 42 prosentilla tuottajista.

Lakimuutos toisi yksityiset ja julkiset toimijat samalle viivalle

Koottuja tilastoja valvontatoimenpiteiden jakautumisesta yksityisten ja julkisten tuottajien kesken ei ole EVA:n mukaan saatavilla. Lupamenettely koskee tällä hetkellä ainoastaan yksityistä sektoria. Sen yhteydessä valvovat viranomaiset pitävät huolta siitä, että toimintansa aloittavan palveluntuottajan toimintaedellytykset täyttyvät.

Näitä ovat muun muassa asianmukaiset tilat ja laitteet, henkilökunnan kelpoisuusvaatimukset ja yksityisten sosiaalihuollon palveluiden osalta myös taloudelliset edellytykset toiminnan varmistamiseksi.

Tilanne muuttuisi, jos niin sanottu palveluntuottajalaki hyväksytään eduskunnassa. Se toisi yksityiset ja julkiset toimijat ensi kertaa samalle viivalle lupien, valvonnan ja toimintaedellytysten osalta.

– Uudistus olisi tärkeä riippumatta siitä, hyväksytäänkö sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus kokonaisuudessaan vai ei, raportissa todetaan.

Nykyisessä järjestelmässä kunnilla on sote-palveluiden suhteen erikoinen kaksoisrooli, sillä ne toimivat sekä palveluiden tuottajina että valvovina viranomaisina. Asia on nostettu esiin myös sote-uudistuksen yhteydessä.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että julkisia palveluita ei ole tällä hetkellä mahdollista valvoa ennakkoon yhtä säännöllisesti ja järjestelmällisesti kuin yksityisiä. On mahdollista, että yksityisille ja julkisille toimijoille on asetettu erilaisia vaatimuksia tiloista, henkilöstöstä tai muista laadullisista vaatimuksista.

Riskiperusteinen valvonta voi myös vaarantua, koska julkisista toimijoista ei ole rekisteriä. Kyseinen valvonta perustuu maakunnan valvontaviranomaiselle ilmoittamiin vakaviin puutteellisuuksiin tai epäkohtiin palveluntuottajan toiminnassa ja palveluissa.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt