Terveystalon toimitusjohtaja Yrjö Närhisen ja Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpään mukaan hallituksen kaavailema hoitotakuun kiristäminen ei onnistu pelkästään terveyskeskusten lääkäreitä lisäämällä, vaan myös tehokkuuden perusterveydenhuollossa olisi parannuttava. Närhinen ja Järvenpää kommentoivat hallituksen suunnitelmia Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksessa tänään.
Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että terveyskeskukseen pääsisi kiireettömään hoitoon tulevaisuudessa viikon sisällä. Tavoitteen saavuttamiseen on varattu vuosittain noin 50 miljoonan euron lisärahoitus, jolla on tarkoitus palkata terveyskeskuksiin 1000 uutta lääkäriä.
Närhisen ja Järvenpään mukaan rahoitus on riittämätön, sillä lääkärien lisäksi terveyskeskukset vaatisivat myös merkittäviä investointeja diagnostiikkaan, laitteisiin, materiaaleihin ja toimitiloihin. Myös hoitajien määrää tulisi merkittävästi kasvattaa.
– Tuhannen lääkärin palkkaaminen voisi näin tosiasiassa synnyttää jopa 300 miljoonan euron lisärahoituksen tarpeen. Tarkkaa summaa on vaikea ennakoida, mutta 50 miljoonaa euroa on arvioitu selvästi alakanttiin, Närhinen ja Järvenpää kirjoittavat.
Närhisen ja Järvenpään näkemyksen mukaan paremmin saavutettava perusterveydenhuolto olisi toteutettavissa, jos yksityisiä palveluntuottajia hyödynnettäisiin nykyistä laajemmin. Kaksikko väittää yksityisten asemien hoitavan potilaita julkisia terveyskeskuksia tehokkaammin.
– Yksityisillä terveysasemilla hoidetaan nyt lääkäriä kohden jopa kaksinkertainen määrä potilaita vuorokaudessa julkisiin terveyskeskuksiin verrattuna. Jotta lääkärimäärän lisäämisestä olisi koko yhteiskunnan näkökulmasta hyötyä, julkisen sektorin terveyskeskusten tuottavuuden ja kustannustehokkuuden tulisi nousta radikaalisti.
– Hoitoon pääsyä voidaan nopeuttaa jo nyt hyödyntämällä kansalaisille tuttua ja erikoissairaanhoidossa käytössä olevaa palvelusetelijärjestelmää – esimerkiksi myöntämällä palveluseteli niille asiakkaille, joiden odotusaika hoitoon ylittää seitsemän vuorokautta. Lainsäädäntö ja puitteet ovat valmiina, ja vastuu palveluiden järjestämisestä säilyy entiseen tapaan kunnilla, jatkossa mahdollisesti maakunnilla, Närhinen ja Järvenpää kirjoittavat.
