Nykyisen lain nojalla kunnat voivat hakeutua kaksikielisiksi seuraavan kerran vasta vuoden 2023 alusta.
Hallitus antoi esityksen eduskunnalle torstaina. Esityksellä pyritään turvaamaan kunnille, jotka vuoden 2015 alusta valtionosuusuudistuksen myötä menettävät kieleen perustuvia valtionapuja, mahdollisuudet saada korvauksia kielellisistä palveluista aiheutuviin kustannuksiin.
Kunnan kieleen perustuvaan valtionosuuteen ei jatkossa vaikuta enää kunnassa asuvien 6-15-vuotiaiden ruotsinkielisten lasten osuus, vaan kunnan kaksikielisyys. Valtionavun piiristä putoavat pois yksikieliset kunnat, vaikka niissä asuisi huomattava määrä toista kansalliskieltä äidinkielenään puhuvia.
Valtioneuvosto säätää kuntien kielellisen aseman kymmeneksi vuodeksi kerrallaan virallisten väestötilastojen perusteella. Kunta määritetään kaksikieliseksi, jos kunnan suomen- tai ruotsinkielinen vähemmistö on vähintään kahdeksan prosenttia asukkaista tai vähintään 3 000 asukasta.
Kaksikielinen kunta on säädettävä yksikieliseksi, jos vähemmistön osuus laskee alle 6 prosentin tai alle 3 000 asukkaaseen.
Kunta voi myös hakea kaksikielisen kunnan asemaa kunnanvaltuuston esityksellä, vaikka kunta olisi yksikielinen. Nyt annetun esityksen tarkoituksena on mahdollistaa kunnanvaltuuston esityksestä hakeutuminen kaksikieliseksi ilman, että kunnan tarvitsee odottaa valtioneuvoston asettaman kymmenvuotiskauden loppuun.
Kaksikielisen kunnan on tarjottava palveluja suomeksi ja ruotsiksi sekä toimittava muutoinkin molemmilla kielillä.
