Koronavirukseen viime vuoden maaliskuussa sairastunut entinen hoitaja ja sosiaalipsykologi kertoo lähes vuoden kestäneistä jälkioireistaan.
Infektion ensimmäisinä oireina ilmaantuivat yskä, paine rinnalla, särky ja kylmähorkka.
– Telkkarissa sanottiin, että nyt pitää säästää terveydenhuollon resursseja ja sairastaa kotona. Testiin pääsivät vain Italiassa olleet, nimimerkki Satumaan kirjoittaa Twitterissä.
Aluksi influenssalta vaikuttanut sairaus johti yleiskunnon romahdukseen, ripuliin ja lähes kolme viikkoa kestäneeseen migreeniin.
– Vielä 6–7 viikon jälkeenkin olin ihan toipilas ja voimat poissa. Kahden kuukauden kohdalla yskä paheni ja menin pandemiapolille. Pääsin ensimmäiseen testiin, joka oli negatiivinen. Sain antibiootit, jotka eivät auttaneet. Viikon välein kävin polilla voinnin huonontuessa. Yksi yö en saanut enää henkeä, Satumaan sanoo.
Sairaalassa epäiltiin keuhkoemboliaa ja otettiin tt-varjoainekuvat, joista selvisi hapenpuute ja mattalasikuvio keuhkoissa.
– Aamulla ylimielinen lääkäri riisui nauraen suojavarustukset, koska koronatesti oli negatiivinen. Takaisin kotiin pelkäämään riittääkö happi. Kesäkuu meni sänkypotilaana. Muutaman kerran raahauduin lääkäriin, mutten saanut mitään apua. Vertaistukiryhmästä sain parhaimmat neuvot.
Hän kertoo jaksaneensa ulkoilla heinäkuussa pyörätuolilla, minkä jälkeen rytmihäiriöt jälleen pahenivat. Hengenahdistus jatkui vielä syksylläkin.
– Koska olen työkyvyttömyyseläkkeellä, en ole tarvinnut sairaslomaa. Tämän takia olen voinut jättää lääkärikäynnit vähemmälle. Perussairauteni EDS ja CFS ovat varmasti hidastaneet parantumista. Toisaalta monella perusterveelläkin on pitkä Covid. Kunpa lääkärit tietäisivät enemmän, Satumaan toteaa.
Nyt vuosipäivän kunniaksi varasin ajan terkkariin. Sain lähetteet labroihin, PEF-seurantaan ja spirometriaan. Jee! Vihdoin tutkitaan enemmän! Keuhkot särkevät edelleen. Paraneekohan mattalasikuvio koskaan? Paranenkohan minä koskaan?🤔 10/10
— Satumaan (@Satumaan) March 7, 2021
