Ympäri maailmaa levinnyt ja monin paikoin hallitsevaksi muuttunut koronaviruksen niin kutsuttu brittivariantti, eli Britanniassa ensi kertaa raportoitu B.1.1.7 -muunnos on nykytiedon valossa todennäköisesti saanut alkunsa yhdessä ainoassa koronapotilaassa, Wired kertoo.
Koronatauti kestää useimpien tartunnan saaneiden kohdalla parisen viikkoa. Lievästi sairaat saavat tavallisesti negatiivisen testituloksen jo noin kymmenen päivää oireiden alkamisen jälkeen. Kaikkein vakavimmissa tapauksissa potilas saattaa olla tartuttava vielä kaksikymmtnä päivää tartunnan jälkeen.
Eräillä koronaoireet kuitenkin jatkuvat jopa kuukausien ajan. Long-covidiksi eli pitkäksi koronataudiksi kutsuttu ilmiö tunnetaan vielä huonosti, ja asiantuntijoilla ei ole yksimielisyyttä sen syistä. Raportoitujen tapausten perusteella vaiva on kuitenkin laaja.
Samoin kuin jotkut muutkin virukset, voi siis pandemiaksi räjähtänyt koronavirus mitä ilmeisimmin aiheuttaa oireita ja myös elää ja monistaa itseään pitkäänkin ihmisessä. Jälkimmäiset tapaukset ovat erityisen kiinnostavia viruksen kehityksen kannalta. Niissä on tavallisesti kyse henkilöistä, joiden immuunipuolustus on tavalla tai toisella heikentynyt. Elimistö käytännössä taistelee jatkuvasti virusta vastaan, mutta ei kykene tuhoamaan sitä. Jatkuva kamppailu ja mahdolliset vasta-ainehoidot tarjoavat virukselle runsaasti tilaisuuksia sopeutua ympäristöönsä mutaatioiden kautta. Kyse on eräänlaisesta painekattilasta, jossa olosuhteet saattavat pakottaa viruksen kehittämään mutaatioita, jotka tekevät siitä esimerkiksi aiempaa tarttuvamman tai vastustuskykyisemmän ihmisen immuunipuolustukselle.
Asiantuntijat uskovat, että entistä tarttuvampi brittiläinen muunnos on saanut alkunsa juuri tällaisessa koronasairaassa. Esimerkkinä muunnosten synnystä mainitaan eräs tapaus, jossa imusolmukesyöpää sairastava mies kärsi koronaviruksesta peräti 102 päivän ajan ennen kuolemaansa.
Miestä hoidettiin parantuneiden koronapotilaiden vasta-aineilla. Tapausta seuranneiden tutkijoiden mukaan potilaasta löydetyt virukset alkoivat muuttua 63. päivän kohdalla. 82. päivänä eräitä piikkiproteiinin mutaatioita sisältävä viruskanta oli muuttunut hallitsevaksi potilaan kehossa. Juuri saman mutaation uskotaan olevan ainakin osaksi brittivariantin herkemmän tarttuvuuden taustalla. Tämä mutaatio löydettiin myös Pietarissa sairaalaan joutuneeesta naisesta, joka oli sairastanut koronaa neljä kuukautta.
Imusolmukesyöpää sairastaneen koronapotilaan virukset jatkoivat kuitenkin muuttumistaan vielä tämänkin jälkeen. 86. päivänä muutamaa päivää aiemmin hallitsevaksi noussut viruskanta oli jo jäänyt kakkoseksi jälleen uudelle piikkiproteiinin mutaatioita sisältävälle kannalle. Viikkoa myöhemmin kumpaakaan mutaatiota ei enää löytynyt juuri lainkaan ja hallitsevaksi oli noussut kolmas mutanttikanta.
LUE MYÖS:
Suomen strategiassa on heikkous: Yksikin tartuntaketju voi tuhota
