Hallitus kertoi eilenillasta tiedotustilaisuudessaan Uudenmaan maakuntaa koskevista liikkumisrajoituksista. LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA

Satu Schauman: Yhteiskunnan alasajo koettelee oikeustajuani

Keskeinen kysymys on, ovatko epidemiahuipun tasaamiseksi tehdyt rajoitukset oikeassa mittasuhteessa kokonaiskuvaan.

Hallitus päätti eilen järeistä liikkumisen rajoituksista koronavirusepidemian takia. Uusimaa halutaan eristää ainakin kolmeksi viikoksi. Päätös menee vielä perustuslakivaliokuntaan ja eduskunnan hyväksyttäväksi. Käytännössä toimille on kaikkien puolueiden tuki.

Se, että koronavirusepidemian takia yksilön vapauteen ja kansalaisten perusoikeuksiin kajotaan näin vahvasti, koettelee oikeustajuani. Tämä herättää myös pelon kynnyksen madaltumisesta jatkossakin.

Koronavirus on ajanut Suomen nopeasti erittäin vaikeaan tilanteeseen, vaikka epidemia on vasta aluillaan ja poikkeusoloissa on eletty reilu viikko. Virheitä on alussa varmasti tehty ja jälkipyykkiä tullaan pesemään vielä pitkään.

Tosiasia on kuitenkin se, että alati tiukkenevat rajoitustoimet ovat iskeneet talouteen ja johtaneet tätä kautta yhteiskunnan nopeasti alati pahenevaan syöksykierteeseen.

Mihin tämä kaikki johtaa? Kuinka kauan tätä kestää? Nämä ovat erittäin hyviä kysymyksiä. Eikä niihin ole välttämättä vastauksia. Tämä kaikki murentaa ennen pitkää ihmisten sietokykyä ja lisää epävarmuutta.

Epidemian edetessä koronavirus tulee koettelemaan rajusti suomalaisen terveydenhuollon kapasiteettia – tämä on selvä asia. En väheksy asiantuntijoiden huolta ja laskelmia siitä, riittääkö kaikille tehohoitopaikkoja. Jos terveydenhuollon kantokyky kyettäisiinkin turvaamaan, ongelmista vain yksi – joskin iso – on ratkaistu.

Mikä on kokonaislasku yhteiskunnan alasajosta? Jos talous jatkaa syöksyään, yrityksiä kaatuu, ihmisiä lomautetaan, työttömyys pitkittyy ja syvenee – tämä kaikki iskee rajusti yhteiskunnan kantokykyyn ja selviytymiseen. Ihmishengistä puhutaan tässäkin.

Jos työt lähtevät alta ja ihmisiä kehotetaan pysymään neljän seinän sisällä, ei ole ihme, jos mielenterveysongelmat kärjistyvät, alkoholin kulutus lisääntyy ja monien perheiden pahoinvointi kasvaa.

Ovatko koronavirusepidemian huipun tasaamiseksi tehdyt toimet oikeassa mittasuhteessa tähän kokonaiskuvaan? Näitä kysymyksiä pitää uskaltaa myös esittää, kun epidemia kestää tällä tietoa useita kuukausia ja rajoitustoimia tuskin kyetään nopeasti ajamaan alas.

Uutissuomalaisen tuoreen kyselyn mukaan seitsemän kymmenestä suomalaisesta on toistaiseksi tyytyväisiä hallituksen toimiin koronaepidemian hillitsemiseksi. Kysely toteutettiin viime viikolla 18.-22.3 ja siihen vastasi reilut tuhat suomalaista. Se tehtiin ajankohtana, kun poikkeusolot olivat vasta astuneet voimaan.

Edessä on kuitenkin vielä pitkä kevät, joka tulee olemaan monissa perheissä raskas. Keskeinen kysymys onkin, miten ihmisillä säilyy tässä kriisitilanteessa luottamus oikeusvaltioon? Miten poliittiset päättäjät ja viranomaiset kykenevät uskottavasti perustelemaan, että kaikki rajoitustoimet ovat kokonaisuuden kannalta aivan välttämättömiä – jos ovat?

Puomeja voidaan toki pystyttää ja poliiseja määrätä kaduille, mutta minusta tällainen ei istu suomalaiseen oikeusvaltioon. Ruotsi on valinnut toisenlaisen tie ja tätä kannattaa seurata huolella.

Satu Schauman

Satu Schauman

Satu Schauman on Nykypäivän ja Verkkouutisten toimittaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt