Yhdysvaltain korkein oikeus antoi tiistaina päätöksensä Pennsylvanian osavaltion postiäänten laskemista koskevassa kiistassa, joka muiden kaltaistensa lailla uhkaa Yhdysvaltain vaalien ääntenlaskun uskottavuutta. Nämä kiistat voivat hyvin ajaa maan kaaokseen vaalipäivänä ja pitkään sen jälkeenkin.
Koska korkeimmasta oikeudesta puuttuu yksi tuomari ja äänet menivät sen tähden tasan, alemman oikeusistuimen aiempi päätös jäi voimaan Pennsylvaniassa, kertoo Fox News. Tämän mukaan tuossa keskeisessä vaa’ankieliosavaltiossa hyväksytään vielä kolme päivää vaalien jälkeen saapuneet postiäänet. Myös sellaiset postiäänet hyväksytään, joista puuttuu postileima.
Kuten asiasta oikeusjutun aloittanut republikaaninen puolue huomauttaa, tämä päätös mahdollistaa myös itse vaalipäivän jälkeen äänestämisen. Kyseessä on vain yksi monista vastaavista, vaalivilpin potentiaalisesti mahdollistavista ongelmista Yhdysvaltain harvinaisen sekavassa vaalijärjestelmässä.
Äänestys- ja ääntenlaskentakäytännöt vaihtelevat suuresti maan 10[nbsp]500:n itsenäisen paikallisen vaalilautakunnan kesken, ja jo nyt ennen vaaleja on näiden käytäntöjen monien epäselvyyksien ja tulkinnanvaraisuuksien takia käynnissä yli 200 oikeustapausta.
Kahdessatoista osavaltiossa ei äänestäjältä esimerkiksi edellytetä äänestyksen yhteydessä lainkaan henkilöllisyyden todistamista ja vain kolmessatoista osavaltiossa edellytetään valokuvan sisältävän henkilöllisyystodistuksen näyttämistä.
Koronapandemian takia ennenkokemattoman laajassa mittakaavassa toteutettava postiäänestys tuottaa suuren määrän lisäongelmia. Sen paremmin useimpien osavaltioiden vaaliviranomaisilla kuin Yhdysvaltain postilaitoksellakaan ei tosiasiassa ole tarvittavia resursseja tämän mittakaavan postiäänestyksen ongelmattoman läpiviennin varmistamiseen.
Nimenomaan nämä ongelmat selittävät, miksi presidentti Donald Trump on toistuvasti kyseenalaistanut postiäänestyksen luotettavuuden ja pelotellut mahdollisen vallanvaihdon viivästymisellä tai estymisellä.
Toisin kuin Trump on väittänyt, mitään todisteita ei ole useita miljoonia ääniä koskevasta vaalivilpistä, mutta tasaväkisessä taistossa sinänsä pienetkin ongelmat voivat osoittautua ratkaiseviksi.
Esimerkiksi käy toinen NBC Newsin raportoima ongelma Pennsylvaniassa. Trump voitti siellä viimeksi 44[nbsp]000:lla äänellä, mutta nyt paikalliset vaaliviranomaiset ovat mitätöineet jo yli 100[nbsp]000 heille tullutta postiääntä. Näitä ei oltu lähetetty asianmukaisissa kirjekuorissa. Mitätöinnin laillisuutta käsitellään yhä oikeuslaitoksessa, mutta ainakin toistaiseksi päätös pysyy voimassa.
Eri puolilla Yhdysvaltoja on myös roskalaatikoista löytynyt postiäänten kasoja, uutisoi Forbes. Postinkantajien pihoilta on löydetty postiäänikuoria, joita ei koskaan toimitettu perille.
CNN kertoo, kuinka joissain osavaltioissa puolueet ovat itse pystyttäneet kadunvarsiin omia palautuslaatikoitaan, joiden turvallisuus ja laillisuus on kyseenalaistettu. Toisaalta Texasissa on virallisia palautuslaatikoita vain yksi piirikuntaa kohden riippumatta siitä, asuuko piirikunnassa neljä miljoonaa vaiko vähän yli sata ihmistä.
Tilannetta monimutkaistaa myös useimpien osavaltioiden sääntö siitä, että postiääniä saa alkaa laskea vasta vaalien jälkeen.
Ainakin puolet Joe Bidenin kannattajista aikoo NPR/Martistin kyselyiden mukaan äänestää postitse, mutta Trumpin kannattajista vain neljännes, joten itse vaalipäivän iltana voidaan hyvin olla tilanteessa, jossa Trumpin voitto näyttää selvältä ja hän julistautuu voittajaksi. Biden ei myönnä tappiotaan, koska haluaa kaikkien postiäänten tulevan myös lasketuiksi. Siitä voi alkaa taas uusi, valtava taisto oikeuslaitoksessa.
Lopulliset päätökset voivat tulla taas kerran korkeimmasta oikeudesta. Näin kävi viimeksi vuonna 2000, jolloin George W. Bushin täpärä vaalivoitto tuli lopulta vasta sieltä vahvistetuksi. Mutta jos vaalipäivän jälkeen korkeimmasta oikeudesta puuttuu edelleenkin yksi tuomari (jos Trumpin nimittämän Amy Coney Barrettin virkaan astuminen viivästyy), äänet voivat mennä taas tasan. Silloin Yhdysvallat ajautuisi vakavaan perustuslailliseen kriisiin.
LUE MYÖS:
Mitä tapahtuu, jos USA:n vaalivoittajaa ei saadakaan selville?
