Suomi on kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n mukaan edelleen ainoa maa, jossa ydinjätteen loppusijoituspaikka on päätetty ja rakenteilla.
– Ennen kuin loppusijoituslaitoksen rakentaminen voi alkaa, konseptin toteuttamisesta vastaavan yhtiön on saatava rakentamislupa. Suomessa lupa myönnettiin vuonna 2015. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun geologinen loppusijoituslaitos on saanut rakentamisluvan missään päin maailmaa, IAEA:n tuore uutiskirje kertoo.
Myös Ruotsissa ydinjätteen loppusijoitus on IAEA:n mukaan lähellä ratkaisua. Siellä ydinjätehuollosta vastaava yhtiö Svensk Kärnbränslehantering AB (SKB) on jo vuonna 2011 jättänyt lupahakemuksen sijoituslaitoksen rakentamiseksi noin 150 kilometriä Tukholman pohjoispuolella sijaitsevaan Forsmarkin kuntaan.
Ruotsin säteilyturvaviranomaisen ja ympäristötuomioistuimen annettua hakemuksesta lausuntonsa päätös rakentamisluvasta on nyt maan hallituksen käsissä.
– Suomi ja Ruotsi eivät ole ainoat maat, jotka ovat edistyneet tässä asiassa. Ranskassa radioaktiivisen jätteen käsittelyviranomainen Andra on parhaillaan valmistelemassa omaa lupahakemustaan. Kanadassa ja Sveitsissä kansalliset jätehuoltoviranomaiset selvittävät mahdollisia kohteita paikkatutkimuksen avulla, IAEA:n uutinen toteaa.
Olkiluodon loppusijoituslaitos rakenteilla
Suomessa ydinjätteen loppusijoituspaikaksi valikoitui Eurajoen Olkiluoto vuonna 2000. Vuonna 2012 jätettiin loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemus. Laitoksen rakentaminen on parasta aikaa käynnissä, ja sitä koskeva käyttölupahakemus on tämänhetkisten tietojen mukaan tarkoitus jättää vuonna 2020.
Loppusijoitus käynnistettäneen siitä vastaavan Posiva Oy:n mukaan 2020-luvun aikana, ja tilat olisivat suunnitelmien mukaan suljettavissa 2120-luvulla.
– Loppusijoittamisen aikatauluun vaikuttaa eniten polttoaineen pitkä jäähdytysaika. Olkiluoto 1 & 2 sekä Loviisa 1 & 2 -laitoksilla käytössä olevan polttoaineen pitää jäähtyä noin 40 vuotta ennen kuin se voidaan loppusijoittaa. Olkiluoto 3:n polttoainetta pitää jäähdyttää noin 40 vuotta ennen loppusijoittamista, Posiva kertoo verkkosivuillaan.
Olkiluotoon rakennettava laitos perustuu IAEA:n mukaan ruotsalaisyhtiö SKB:n yhteistyössä Posivan kanssa kehittämään KBS-3-konseptiin.
Konseptin lähtökohtana on moniesteperiaate, jonka mukaan radioaktiiviset aineet ovat useiden toisiaan varmentavien esteiden sisällä. Näin yhden esteen vajavuus tai ennustettavissa oleva ei vaaranna eristyksen toimivuutta. Polttoaineet muun muassa pakataan kaasutiiviiseen ja korroosionkestävään kupari-valurauta-kapseliin, joka suojaa polttoainenippuja syvällä kalliossa tapahtuvalta mekaaniselta rasitukselta.
Ruotsalais-suomalainen yhteistyö on SKB:ta edustavan Magnus Westerlindin mukaan ollut tiivistä ja laaja-alaista. Tämä on ollut perusteltua jo siksikin, että maiden käyttämät reaktorit ja siten myös ydinjäte ovat tyypiltään samanlaisia.
