Kun uusi eduskunta kokoontuu tiistaina 23. huhtikuuta ensimmäiseen istuntoonsa, yksikään kansanedustajista ei voi tietää, mitä alkava vaalikausi tuo tullessaan. Sama tietenkin koskee myös vaalien jälkeen muodostettavaa hallitusta ja sen ministereitä.
Eläkkeellä oleva suurlähettiläs Jaakko Kalela muistaa pitkän uransa ajalta useita tilanteita, joissa ylin valtiojohto on joutunut tekemään päätöksiään hyvin ennalta-arvaamattomissa olosuhteissa.
– Sellainen oli erityisesti vuoden 1991 suuri muutos Neuvostoliitossa ja Euroopassa. Mihail Gorbatšovin kausi Neuvostoliiton johdossa 1985–91 itse asiassa sisälsi vuosittain vaikeasti ennakoitavia muutoksia, vaikka muutospaineet olivat olleet pitkään nähtävissä. Myös Baltian tilanteen kehityksessä oli ajoittain tällaisia piirteitä, Kalela sanoo Verkkouutisille.
– Pakolaisaaltojakin on ollut jo ennen, vaikka ne eivät ole kohdistuneet Suomeen yhtä voimakkaasti kuin tällä vuosikymmenellä, hän muistuttaa.
Seuraavien neljän vuoden jaksolla samankaltaisiin vaikeasti ennakoitaviin päätöksentekotilanteisiin voisivat Kalelan mielestä johtaa esimerkiksi kansainvälisten talouskriisien tai kauppasotien saamat käänteet. Varoituksia sellaisista on hänen mukaansa tällä vuosikymmenellä jo saatu.
– Myös Venäjän ja Yhdysvaltojen ydinaseuhkailu voi johtaa arvaamattomiin tilanteisiin. Sellaisista uskottiin jo päästyn eroon, mutta asetelmat saattavat muuttua yllättäen epävakaiksi, hän sanoo.
Muina esimerkkeinä asioista, joilla voisi olla vakavia ja ennalta-arvaamattomia turvallisuuspoliittisia heijastusvaikutuksia, Kalela nostaa esiin Lähi-Idän alueellisen valtataistelun, Intian ja Pakistanin keskinäisen uhittelun ja Kiinan sotilaallisen toiminnan sille tärkeillä merialueilla.
Jaakko Kalela ehti virkauransa toimia Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskiössä yli 30 vuotta neljän eri presidentin aikana. Presidentti Urho Kekkosen ulkopoliittisena erityisavustajana hän aloitti vuonna 1973.
Vuodesta 1984 hän toimi tasavallan presidentin kansliapäällikkönä ja ulkopoliittisena neuvonantajana ennen siirtymistään vuonna 2004 suurlähettilääksi Tallinnaan. Hän jäi eläkkeelle ulkoministeriöstä vuonna 2010.
Ilmastonmuutos ja maahanmuutto ykkösasioita
Tulevalla vaalikaudella yksi Suomen kannalta keskeisimmistä turvallisuuspoliittisista kysymyksistä on Kalelan mielestä kokonaisuus, johon kuuluvat ilmastonmuutos, maahanmuutto ja kestävä kehitys.
– Ilmastonmuutos aiheuttaa väistämättä ja huomaamattomasti luonnonkatastrofeja, aavikoitumista ja muita tuotantoketjun häiriöitä erityisesti trooppisilla maapallon vyöhykkeillä sekä toisaalta arktisella alueella. Nämä kaikki johtavat köyhyyteen, näköalattomuuteen, kriiseihin ja sotiin, jotka taas panevat ihmiset pakenemaan henkensä puolesta tai etsimään parempaa tulevaisuutta muualta. Suuret väestöliikkeet suuntautuvat ennen kaikkea Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan, Kalela arvioi.
Pakolaisille, joiden henki on uhattuna, on hänen mukaansa taattava turvapaikka.
– Kokonaisuutena väestöliikkeisiin on kuitenkin löydettävä ratkaisu lähtömaista ja lähtöalueilta, jonne on kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti rakennettava rauha ja taloudelliset edellytykset tulevaisuuden uskolle. Tähän tarvitaan Euroopan kaikkien maiden panostusta suoraan ja erityisesti EU:n kautta, jonka olisi koottava riittävät resurssit suunnitelmalliseen yhteistyöhön ennen kaikkea Afrikan maiden kanssa, hän sanoo.
Suomen on hänen mukaansa syytä myös varautua varsinkin Venäjän ja Kiinan käynnistämään uudenlaiseen geopoliittiseen kilpailuun.
– Meidän on suojauduttava lieveilmiöiltä ja erilaiselta painostukselta sekä omin toimin että yhdessä muiden EU-maiden kanssa.
Kalela toivoo Suomen sopeuttavan oman menestykselliseksi osoittautuneen ulko- ja turvallisuuspolitiikkansa näihin uusiin haasteisiin. Hän viittaa erityisesti kansainvälisiin instituutioihin, Euroopan unioniin, pohjoismaiseen yhteistyöhön, alueelliseen vakauspolitiikkaan, liittoutumattomuuteen, itsenäiseen puolustukseen ja puolustuspoliittiseen yhteistyöhön.
Kansainvälisten monenkeskisten instituutioiden toimintakyvyn varmistaminen on hänen mukaansa Suomen kannalta tärkeää myös tulevaisuudessa.
Ulkopolitiikasta pitäisi keskustella
Kalela pitää osittain ymmärrettävänä, että ulko- ja turvallisuuspoliittiset teemat ovat olleet eduskuntavaalien alla suhteellisen vähän esillä.
– Suomen ulkopolitiikkaa on hoidettu hyvin, eikä meillä ole ongelmia. Asioista on jo pitkään päätetty suuren yhteisymmärryksen vallitessa, hän sanoo.
Tulevat eduskuntavaalit ovat Kalelan mielestä saaneet muutosvaalien leiman, mutta ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ei hänen käsityksensä mukaan suuria muutoksia miltään taholta kaivata. Osaltaan keskustelua on saattanut suitsia myös ulkoisen hybridivaikuttamisen pelko.
– On tietysti myös ongelmallista, että vaalitaistelussa ei puhuta ulkopolitiikasta, sillä eduskuntaan pitäisi saada myös ulkopoliittisesti osaavaa väkeä. Eduskunnallahan on tänään paljon enemmän valtaa ja vastuuta myös näissä kysymyksissä verrattuna vaikkapa 1970- ja 80-lukujen tilanteeseen, Jaakko Kalela toteaa.
