Kokoomuksen kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen Wille Rydman. LEHTIKUVA / MIKKO STIG

Wille Rydman: Sote-valiokunnan tilanne hyvin haastava

Kokoomuksen edustajan mielestä tietosuojaan ja maakuntien rahoitukseen liittyvät kysymykset ovat vaativimpia.

Kokoomuksen perustuslakivaliokuntavastaava, kansanedustaja Wille Rydman pitää sote-valiokunnan tilannetta haastavana. Perustuslakivaliokunta sai tänään perjantaina kahden viikon puurtamisen jälkeen valmiiksi lausuntonsa sote- ja maakuntauudistuksesta.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson sanoi perustuslakivaliokunnan tiedotustilaisuudessa, että tilanne on sote-valiokunnan kannalta kestämätön. Vaalikautta ei ole kuin kolme viikkoa jäljellä ja perustuslakivaliokunnan lausunnossa on noin 20 pontta eli asiakohtaa, jotka sote-valiokunnan täytyy korjata sote- ja maakuntalaeista.

– En uskaltaisi käyttää sanaa kestämätön, mutta uskallan kyllä käyttää sanaa hyvin haastava, kokoomuksen Wille Rydman sanoo Verkkouutisille.

Osa perustuslakivaliokunnan edellyttämistä muutoksista on luonteeltaan teknisiä, mutta osa on vaativampia. Rydman arvioi, että vaativimpia ovat tietosuojaan ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvät kysymykset. Tietosuojaan liittyvät kysymykset vaativat hänen mukaansa paljon pohdintaa lainsäätäjältä.

Sote-valiokunnan rahoitustulkinta vaikuttaa kokoomuksen kantaan

Lisäksi Rydman nostaa esille maakuntien rahoituksen. Hänen mukaansa merkityksellistä on, miten sosiaali- ja terveysvaliokunta tulkitsee perustuslakivaliokunnan lausumaa. Perustuslakivaliokunnan mukaan laissa on turvattava ehdotettua paremmin maakuntien rahoitus.

Lakiesityksen mukaan valtion olisi korotettava maakuntien rahoitusta, jos rahoituksen taso vaarantaisi riittävien sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisen useammassa kuin seitsemässä maakunnassa tai maakunnissa, joiden asukasmäärä on yhteensä enemmän kuin 40 prosenttia koko maan asukasmäärästä.

– Pitäytyykö sosiaali- ja terveysvaliokunta niissä esimerkeissä, joita siihen on laitettu, eli että pitäisi poistaa tai väljentää niitä raja-arvoja, jotka siihen on laitettu – siis 40 prosenttia väestöstä tai seitsemän maakuntaa – vai keksiikö valiokunta muun tavan ratkaista kysymyksenasettelu, Rydman sanoo.

Rydman huomauttaa, että valiokunnan lausuma jättää portin auki myös muun tyyppisille ratkaisuille.

– Mutta se edellyttää luovaa ongelmanratkaisukykyä, ja aikataulu on tiukka.

Rydmanin mukaan rahoituslain muuttaminen ei kuitenkaan varsinaisesti tarkoita sitä, että maakuntien rahoituskehystä olisi löysättävä.

– Tässähän puhutaan siitä tapauksesta, että asiat ovat menneet jo merkittävästi pieleen ja sitten haetaan jonkinlaista pystyvämpää rahoitukseen liittyvää tasokorotusta ja millä edellytyksin näin voidaan toimia. Rahoituksen perusratkaisuunhan tämä ei varsinaisesti liity, Rydman toteaa.

Rydmanin mukaan kokoomuksen eduskuntaryhmällä ei ole poliittisesti vaikeuksia hyväksyä rahoitukseen edellytettyjä muutoksia perustuslakivaliokunnan vaatimusten osalta.

– Ei siltä osin, mitä perustuslakivaliokunta edellyttää. Tietysti sitten paljon riippuu siitä, minkälaisiin ratkaisuihin sosiaali- ja terveysvaliokunta asiassa perustuslakivaliokunnan lausuman pohjalta. Mutta sitä on joka tapauksessa ennenaikaista arvioida, koska siihen tarvitaan puolueen eduskuntaryhmää koolle ja tarkkaa pohdintaa, Rydman sanoo.

Notifioinnissa ei hävittäisi mitään

Perustuslakivaliokunta edellyttää, että sosiaali- ja terveysvaliokunnan on arvioitava notifiointia eli valinnanvapauslainsäädännön ilmoittamista EU-komissiolle vielä uudelleen. Mikäli valiokunta ei pysty varmistamaan järjestelmän laillisuutta EU-oikeuden näkökulmasta, valinnanvapauslainsäädännön soveltamisen aloittamista on lykättävä.

Rydman toteaa, että notifikaatiota koskeva vaatimus ei ole ponsimuotoinen, mutta se on kuitenkin ”varsin velvoittavaan muotoon kirjoitettu”.

– Jollakin tavalla sosiaali- ja terveysvaliokunnan täytyy vielä pohtia tätä eurooppaoikeudellista ulottuvuutta. Siinähän on ennen kaikkea kyse siitä, voidaanko tämä tulkita kielletyksi valtiontueksi. Nähdäkseni mitään ei hävittäisi, vaikka varmistuttaisiin vähän tukevammastakin eurooppaoikeudellisesta selkänojasta, Rydman toteaa.

Eli että tehtäisiin notifikaatio?

– Muotoilin tarkoituksella vastaukseni siten kuin muotoilin, Rydman vastaa.

KORJAUS 24.2.2019 kello 0:36: Muutettu rahoitusta koskevassa kohdassa ”vähintään kahdeksassa maakunnassa” muotoon ”useammassa kuin seitsemässä maakunnassa”.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt