Perustuslakivaliokunta päätti tänään keskiviikkona esittää, että eduskunta antaa valtakunnansyyttäjälle suostumuksensa asettaa kansanedustaja Juha Mäenpää (ps.) syytteeseen.
Mäenpään epäillään syyllistyneen kiihottamiseen kansanryhmää vastaan, kun hän rinnasti eduskunnan täysistunnossa käyttämässään puheenvuorossa turvapaikanhakijat vieraslajeihin.
Ratkaisu syntyi äänestyksen jälkeen. Kansanedustajat Wille Rydman (kok.), Heikki Vestman (kok.), Olli Immonen (ps.), Sakari Puisto (ps.) ja Jukka Mäkynen (ps.) olivat sitä mieltä, ettei eduskunnan pidä antaa suostumustaan.
Wille Rydmanin mukaan ratkaisevaa punninnassa oli se, kuinka vahvasti edustaja Juha Mäenpään puheenvuorolla tulkitaan olevan tiettyjä merkityksiä.
– Itse luin tilannetta siten, että enemmistö valiokunnan jäsenistä tulkitsi Mäenpään tarkoituksia voimakkaammin kuin mihin itse olisin valmis menemään. Se ei kyllä vakaan ja arvokkaan käyttäytymisen vaatimusta täyttänyt, mutta se, mitä hän konkreettisesti puheenvuorollaan tarkoitti, jäi jossain määrin ilmaan, Wille Rydman sanoi tiedotustilaisuudessa.
Rydmanin mukaan vastalauseen jättäneet katsoivat, ettei Mäenpään menettely ollut ilmeisellä tavalla erittäin raskauttava. ”Erittäin raskauttava” on yksi perustuslakivaliokunnan asialle asettamista kriteereistä.
– Se kriteeri ei nähdäksemme täyttynyt ja sen takia katsoimme, että riittävä reagointitapa oli eduskunnan sisäinen kurinpitomenettely, Rydman selvitti.
Istuntoa tapahtumahetkellä johtanut varapuhemies Juho Eerola (ps.) ei omien sanojensa mukaan ehtinyt torua Mäenpäätä, koska tilanne tuli äkkiä ja vertaus tuli puheenvuoron lopussa. Puhemiehet puhuttelivat kuitenkin Mäenpäätä myöhemmin asiasta.
Enemmistö näki suoraviivaisemmin puheen sisällön
Rydmanin mukaan valiokunta oli yksimielinen siitä, että Mäenpään puheenvuoro ei täyttänyt niitä kriteerejä, joita perustuslaissa kansanedustajan puheelle asetetaan, että hänen tulee esiintyä vakaasti ja arvokkaasti.
Rydmanin mukaan valiokunnassa oli yksimielisyyttä myös siitä, että kansanedustajan puhevapautta on suojattava täysistuntosalissa ja erityisesti opposition edustajien puheenvuoroja.
– Puhevapauden suojaamista on tärkeää valvoa huolellisesti ja siinäkin mielessä syyttämislupaan suhtautua pidättyvästi, Rydman sanoi.
Valiokunnan puheenjohtajan Johanna Ojala-Niemelän (sd.) mukaan enemmistön kanta oli, että kyseessä on vakava rikos, joka loukkaa yhdenvertaisuutta ja ihmisarvoa.
– Rydman puhui assosiaatiosta. Enemmistö näki vielä suoraviivaisemmin puheen sisällön. Kun puhuttiin maahanmuuttopolitiikasta ja siihen liittyvistä torjuttavista vieraslajeista, niin hänhän (Mäenpää) totesi, että tämä hallitusohjelman kirjaus on väärässä kohtaa. Jos ihmisiä vertaa eläimiin tai kasveihin, se on ihmisarvon alentamista ja loukkaamista, Ojala-Niemelä perusteli.
Ojala-Niemelän mielestä rasistisilla ilmauksilla ei pitäisi olla sijaa poliittisessa keskustelussa.
Kokoomuksen ryhmä hajosi – ei politisoitumista
Kokoomuksen kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan varapuheenjohtaja Antti Häkkänen oli valiokunnan enemmistön kannalla asiassa.
Kokoomuksen ryhmän hajoamisesta valiokunnassa kysyttiin tiedotustilaisuudessa. Puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä sanoi, ettei hän allekirjoita näkemystä, että valiokunta olisi politisoitunut asiassa.
– Tämä oli aidosti vaikea asia. Tässä oli punnintaa asian molemmilta puolilta ja olisi ihan relevantisti voinut päätyä kumpaan johtopäätökseen tahansa, kuten edustajat sitten tekivätkin, Ojala-Niemelä sanoi.
Ojala-Niemelän mukaan myös vastalause on oikeudellisesti perusteltu. Myöskään Rydman ei nähnyt asian politisoituneen, vaan kyse oli oikeudellisista analyyseista.
Perustuslakivaliokunnan mietintö etenee seuraavaksi eduskunnan täysistuntoon, joka päättää eduskunnan suostumuksesta asettaa Mäenpään syytteeseen. Suostumuksen antaminen edellyttää, että viisi kuudesosaa annetuista äänistä puoltaa syytteen nostamista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä voi yksistään estää syytteeseen asettamisen.
Lue myös:
