Kokoomuksen kansanedustaja Wille Rydman kertoo, ettei tavoittele kokoomuksen pormestariehdokkuutta Helsingissä.
Wille Rydman kertoo lähteneensä tavoittelemaan paikkaa, koska uskoi osaavansa tehdä sellaisen kampanjan, jonka selvästi suurin osa kokoomuslaisista olisi voinut kokea omakseen ja jolla olisi ollut edellytykset myös vaalivoittoon. Rydmanin mukaan kieltäytymiseen nyt vaikuttavat erityisesti kansanedustaja Juhana Vartiaisen halukkuus tehtävään, herkkä tilanne ja lyhyt varoitusaika.
– Uskon, että Juhanalla on näissä olosuhteissa minua paremmat edellytykset onnistua luotsaamaan kokoomusjoukkue vaalivoittoon Helsingissä huhtikuun vaaleissa. Tuen siis hänen valintaansa pormestariehdokkaaksemme, Wille Rydman sanoo.
Wille Rydman kommentoi Helsingin pormestariehdokkaan nimeämistä kaikkinensa ”kiusallisen kaoottiseksi prosessiksi”. Rydmanin mukaan tästä pitää ottaa opiksi.
– Virheitä on tehty urakalla. Toivottavasti niistä joku jotain ottaisi opiksikin. Paljon olisi näistä sanottavaa, mutta nyt ei ole sen aika. Menneissä mähmimistä akuutimpaa on suunnata nyt eteenpäin, kun kunnallisvaalit oletettavasti kaikesta huolimatta käydään jo aivan kohta, Rydman sanoo ja jatkaa, että nyt valittavan ehdokkaan tulee pystyä tekemään selkeä pesäero kaupungin toisiksi suosituimman puolueen vihreiden välillä.
– Viimeksi kokoomus veti pidemmän korren, koska vastakkainasettelu [Anni] Sinnemäen ja [Jan] Vapaavuoren välillä toimi kokoomuksen eduksi. Ehdokkaat olivat riittävän erilaiset ja äänestäjät ottivat vaaleissa kantaa myös heidän välillään.
Kansaedustajan mukaan on selvää, että kokoomuksella on sisäiset ristiriitansa. Hän ei kuitenkaan katso, että ne ovat lähtökohtaisesti vakavimmasta päästä.
– Perustamisestaan lähtien kokoomus on nimensä mukaisesti koonnut yhteen laajan kirjon porvarillisesti ajattelevia ihmisiä. Joka kuvittelee, että kokoomuksen tulisi olla tai muuttua juuri omien ajatustensa monoliittiseksi peilikuvaksi, ei ole aivan käsittänyt puolueen perimmäistä luonnetta. Kokoomukseen on aina kuulunut jonkinasteinen moniäänisyys, jossa yleisporvarillisen viitekehyksen sisällä hyväksytään myös yksilölliset painotuserot, Rydman sanoo.
– Kokoomuksen kärkiehdokkailta – kuten vaikkapa pääkaupungin pormestariehdokkaalta – edellytetään erityistä kykyä tulla toimeen erilaisten kokoomuslaisten kanssa ja tukea heitä yhtäläisesti. Olisi myös suotavaa, että puolueen ehdokkaat voivat mahdollisimman laajasti kokea pormestariehdokkaansa omakseen. Tässä Vapaavuori onnistui hyvin vuonna 2017. Hän ei jakanut omiaan vuohiin ja lampaisiin.
