Tosi työllisyyskeinoja olisivat kirjoittajan mukaan ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, saatavuusharkinnan poistaminen ulkomaiselta työvoimalta, eläkeputken poistaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen. LEHTIKUVA / ANNI REENPÄÄ

Arto Satonen: Vuosisadan uudistus, vai täysi huti

Kestääkö Antti Rinteen työllisyyspolitiikan ydin eli palkkatuki tarkastelua?

Antti Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikka ja siten koko talouden selkäranka nojaa 60000 uuteen työpaikkaan. Keskeiseksi välineeksi on määritelty palkkatuen tuntuva lisääminen Ruotsin mallin mukaan. Työministeri Timo Harakka puhuu jopa vuosisadan palkkatukiuudistuksesta, jolla hän viittaa palkkatuen volyymien kasvattamiseen ja byrokratian helpottamiseen.

Kestääkö Rinteen hallituksen työllisyyspolitiikan ydin eli palkkatuki kriittistä tarkastelua?

Käydään ensin läpi mitä palkkatuki tarkoittaa. Ajatuksena on, että työnantaja voi saada 70 prosentin tuen, kun ottaa määrä-ajaksi työttömän työnhakijan. Käytännössä kyse on 3-12 kuukauden määräaikaisesta työsuhteesta. Tätäkin pidempi tuki on mahdollinen, jos kyseessä on pysyvästi osatyökykyinen henkilö.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen julkaisemassa vanhemman tutkijan Hannu Karhusen artikkelissa Toimiiko palkkatuki? (17.9.2019 ) analysoidaan huolellisesti palkkatuen vaikutuksia työllisyyteen ja kansantalouteen. Lopputulos on koruton:  Palkkatuki lisää työllisyyttä vain marginaalisesti.

Karhusen analyysi on looginen. Palkkatuki on työllisyyttä edistävä ja kansantaloutta vahvistava vain silloin, kun kolme ehtoa toteutuu samanaikaisesti. Ensinnäkin palkkatuki tulee kohdistaa vain sellaiselle työttömälle työnhakijalle, joka ei työllistyisi ilman palkkatukea. Veronmaksajalle on todella kallista, jos ryhdymme maksamaan 70 prosenttia palkkatukea henkilölle, joka työllistyisi ilman mitään tukea avoimille työmarkkinoille.

Toiseksi palkkatukijakson päätyttyä työnantajalla tulee olla mahdollisuus palkata palkkatuella ollut henkilö jatkuvaan työsuhteeseen. Tämä rajaa pitkälti pois kaikki muut työnantajat paitsi yksityiset yritykset. Julkisella organisaatiolla, kuten kunnalla tai kolmannen sektorin toimijalla, kuten urheiluseuralla , on vain harvoin mahdollisuus palkata palkkatuella ollut työntekijä täysin omilla rahoillaan oli henkilö työssään kuinka hyvä tahansa.

Kolmanneksi henkilön pitää olla työntekijänä niin kyvykäs, että palkkatukijakson jälkeen työnantajan on kannattavaa palkata hänet jatkuvaan työsuhteeseen ilman tukea. Jos työntekijä ei tähän kykene, niin palkkatuki ei lisää työllisyyttä.

Tutkimukseen perustuen ei voi väittää, että palkkatuki olisi hyödytön tukimuoto. Tutkimuksen perusteella sen sijaan tulee väistämättä siihen tulokseen, että palkkatuki on onnistuessaankin vain marginaalinen apu työllisyystavoitteen saavuttamisessa. Kansantaloudellinen vaikutus voi olla jopa negatiivinen, jos palkkatukea ei onnistuta kohdentamaan oikeille työnantajille ja oikeille työnhakijoille.

Rinteen hallituksen vannominen palkkatuen nimeen on erikoista sikäli, että on olemassa tukku muita keinoja, joilla olisi kiistaton myönteinen vaikutus työllisyyteen ja kansantalouteen. Näitä olisivat esimerkiksi ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastaminen, saatavuusharkinnan poistaminen ulkomaiselta työvoimalta, eläkeputken poistaminen ja paikallisen sopimisen lisääminen. Näillä toimilla työllisyyttä ja taloutta saataisiin nopeasti kohennettua.

Arto Satonen

Arto Satonen

Arto Satonen on kansanedustaja ja suuren valiokunnan jäsen.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt