Suomen suunnasta päätetään pitkälti eduskuntavaaleissa, jotka järjestetään ensi huhtikuussa. Toukokuussa pidetään Euroopan parlamentin vaalit ja loppuvuonna ovat vuorossa vielä mahdollisesti maakuntavaalit.
Eduskuntavaalien pitää olla työllisyysvaalit, sosiaaliturvan uudistamisvaalit, osaamisvaalit ja ilmastonmuutosvaalit. Näillä teemoilla ja erityisesti niissä tehtävillä valinnoilla on suuri merkitys maamme tulevaisuudelle.
Työllisyysasteen pitää olla korkeampi kuin 75 prosenttia ja ansiotuloista pitää jäädä enemmän käteen. Suomeen on luotava kansallinen osaamisstrategia. Se tarkoittaa erityisesti koulutuspoliittisten uudistusten kokonaisvaltaista tarkastelua yli koulutusaste- ja koulutusmuotorajojen. Jatkuvan oppimisen tarpeet on otettava huomioon kaikissa uudistuksissa, varsinkin koulutuspoliittisten päätösten lisäksi uudistettaessa sosiaali- ja työttömyysturvaa sekä työelämää.
Koulutustasoa pitää nostaa. Tässä suhteessa tavoitteena on, että kaikki suorittavat toisen asteen tutkinnon ja yhä useamman on saatava korkeakoulututkinto. Sosiaaliturva pitää uudistaa sellaiseksi, että se kannustaa tekemään työtä.
Talouskasvu edellyttää lisää innovaatioita. Paras tapa vauhdittaa niitä on nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset yli neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta. Tavoite on kunnianhimoinen ja sen saavuttaminen edellyttää, että yritykset sitoutuvat vahvasti tähän yhteiseen tavoitteeseen. Suomeen pitää saada työtä, joka perustuu korkeaan osaamiseen.
Teknologinen kehitys varmasti auttaa meitä tulevaisuudessa vähentämään hiilidioksidipäästöjä paremmin kuin nykyisin ja luo mahdollisuuksia sopeutua ilmastonmuutokseen. On kuitenkin suuri riski, jos päästövähennystavoitteissa ja toteutuksessa liiaksi jäädään odottamaan tulevaisuuden teknologioita. Meidän velkamme tuleville sukupolville on mittaamaton, jos hidastelemme toimenpiteiden käynnistämisessä ja laajuudessa.
Irtisanomislakia koskenut kiista johti työmarkkinat syksyllä tilanteeseen, joka ei ollut Suomen etu. Hallitus päätti työllisyyden parantamiseksi ehdottaa työntekijöiden irtisanomissuojan heikentämistä pienissä yrityksissä. Ehdotus aiheutti voimakkaita vastareaktioita työmarkkinoilla.
Työelämäasioissa tarvitsemme kolmikantaista valmistelua. Syksy osoitti sen, että yhteinen valmistelu olisi ollut huomattavasti kestävämpi tapa työmarkkinoiden uudistamisessa kuin riitaan ajautuminen.
Suomen EU-politiikan yleinen linja ratkaistaan pitkälti jo eduskuntavaaleissa. EU:n puheenjohtajuuskausi on Suomelle hyvä profiloitumisen mahdollisuus monin tavoin.
Alkamassa on tärkeä ja kiinnostava vuosi Suomen ja Euroopan suunnan määrittämisessä. Meillä on edessä useat merkittävät vaalit sekä niihin liittyvät keskustelut. Kaikkien vaalien tuloksella on oma merkityksensä.
Toivotan kaikille menestystä vuoteen 2019 ja oikein hyvää uutta vuotta!
