New Yorkin pörssi Wall Streetillä. LEHTIKUVA / AFP

Vuoden varainhoitaja: Syntyy uusia ”Amazoneita”, osakekuplaa ei ole

Catherine Wood näkee alhaiset investoinnit kurssiarvostusta suurempana ongelmana.

Catherine Wood on vuoden 2020 paras osakepoimija. Oman kokoluokkansa aktiivisista yhdysvaltalaisista osakerahastoista parhaat kolme ovat Woodin luotsaaman Ark Investment Managementin rahastoja.

Valtavia 50 miljardin dollarin varoja hallinnoivan Ark Investment Managementin sijoitusjohtaja, perustaja ja toimitusjohtaja ei ole huolissaan inflaatiosta.

Yritysten palkkamenot ovat kokonaisuutena kyllä kasvaneet, mutta se johtuu siitä, että koronakriisi on koetellut voimakkaimmin juuri matalapalkkaisia aloja.

Wood näkee yritysten lyhytjänteisyydestä kumpuavan alhaisen investointitason merkittävänä ongelma ja pelkää korkomarkkinoiden kuplaa.

Korkomarkkinoiden kupla

Catherine Wood perustelee korkomarkkinoiden kuplaa kahdella mittarilla. Vuoden 2018 tammikuusta lähtien osakemarkkinoilta on poistunut rahaa 300 miljardia, kun taas korkomarkkinoille on virrannut rahaa biljoonan edestä.

Kypsien yritysten liian vähäiset investoinnit tukevat korkomarkkinoiden kuplaa. Wood puhuu kypsistä yksityisessä omistuksessa olevista yrityksistä, joiden omistajat ylipainottavat vapaita kassavirtoja investointien kustannuksella.

Kun velkaa käytetään investointien sijaan rahojen siirtämiseen yrityksen käyttövaroista omistajien muuhun käyttöön, voi tilanteesta tulla kestämätön.

Wall Street Bets -ilmiö näkyy Catherine Woodin mukaan myös korkomarkkinoilla. AMC Entertainment Holdinginsin korkopapereiden hinta pomppasi viidestä sentistä kahdeksaankymmeneen senttiin meemihuuman yhteydessä.

Meemisijoittajien voima toi pienelle osalla sijoittajia suuret tuotot.

– Mutta mitä sitten tehdään, kun AMC Entertainment Holdingsin tapaiset yritykset menevät konkurssiin?”, Wood kysyy.

Yritykset ovat jakautuneet voittajiin ja häviäjiin

Catherine Wood jakaa yritykset kahteen ryhmään.

Osa yrityksistä pelaa pitkää peliä. Ne eivät ole lähteneet lyhytjänteiseen kvartaalitalouteen maksimoimalla raportoitavaa tulostaan. Sen sijaan ne ovat investoineet aggressiivisesti eksponentiaalisen kasvun trendeihin ja kehittäneet alustatalouteen perustuvia strategioita.

Alustatalouteen liittyy voittaja vie kaiken -ilmiö, jossa yksi tai muutama yritys hallitsee markkinoita ylivoimaisesti.

Wood mainitsee esimerkkeinä Teslan, Rokun ja Squaren. Samalla hän muistuttaa, miten digitalisaatio muuttaa pelikenttää. Ennen osakkeen hinnassa näkyi markkinoiden johtava asema yhdessä maassa. Nyt puhutaan entistä useammin globaalin johtoaseman merkityksestä.

Sähköverkko on paikallinen luonnollinen monopoli. Ei ole kannattavaa rakentaa uutta sähköverkkoa jo olemassa olevan sähköverkon viereen. Monopoli on kuinenkin paikkaan sidottu, eikä dominoiva asema yhdessä maassa auta dominoimaan toisen maan markkinoita.

Digitaalisissa tuotteiden kohdalla on toisin, kuten Microsoftin ja Googlen esimerkit osoittavat. Woodin mukaan yritysten globaali asema on entistä merkittävämmässä roolissa ja esimerkiksi itseajavien taksien verkosto tulee olemaan rakenteeltaan globaali luonnollinen monopoli.

Monien innovatiivisten yritysten osakkeet ovat nousseet raketin lailla. Siltikään Wood ei näe osakemarkkinoilla kuplaa:

– Moni yritys tulee kasvun kautta saavuttamaan nykyiset arvostustasonsa, kuten Amazon aikanaan.”

Alhainen investointitaso ongelma jatkossakin

Vuoden 2007–2009 subprime-kriisin syntyyn vaikuttivat innovaatiot monimutkaisten rahoitusjärjestelyjen luomiseksi. Näistä kyseenalaisista innovaatioista käytettiin termiä ”financial engineering”.

Nyt Catherine Wood käyttää samaa termiä ”financial engineering” kuvaamaan monen kypsän yrityksen toimintaa. Wood puhuu sijoittajien lyhytjänteisten toiveiden palvelemisesta, osakkeiden takaisinostoista sekä aina vain korkeampien osinkojen maksamisesta velkarahalla.

Lyhyellä aikavälillä alhaisesta investointi-intensiteetistä palkitaan, mutta pidemmällä aikavälillä moni yritys tulee olemaan pulassa. Wood näkee kuplan nimenomaan alhaisen arvostustason yrityksissä ja varoittaa sijoittajia arvoloukuista.

”Osakkeiden hinnat ovat alhaalla hyvästä syystä. Taseita tullaan kirjaamaan alas ja osinkoja tullaan leikkaamaan”, Wood kertoo.

Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana passiiviset osakerahastot ovat kasvattaneet suosiotaan. Passiivisten indeksirahastojen kulut ovat alhaiset, mutta Catherine Woodin mukaan moni passiivinen sijoittaja tulee pettymään.

Suuret voittajat tulevat synnyttämään monta häviäjää.

Kirjoittaja: Henri Blomster

Catherine Woodin kommentit koottu Ark Investin webinaarista.

 

 

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt