Kuva: Tuukka Ylönen

VU-vaalianalyysi: Savo-Karjalassa kateissa keskustan manttelinperijät

Vihreillä on mahdollisuus nostaa paikkamääräänsä kahteen, mutta SDP kärkkyy selän takana viimeistä paikkaa.

Verkkouutisten vaalipiirikohtaisen laskelman mukaan keskusta saisi tulevissa eduskuntavaaleissa neljä kansanedustajaa Savo-Karjalasta. SDP saisi kolme kansanedustajaa. Perussuomalaiset, kokoomus ja vihreät saisivat kukin kaksi paikkaa. Vasemmistoliitto ja kristillisdemokraatit saisivat kumpikin yhden paikan.

Tulevissa eduskuntavaaleissa Savo-Karjalasta valitaan yksi kansanedustaja vähemmän kuin viime vaaleissa väestökehityksen vuoksi eli yhteensä 15 kansanedustajaa. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon vaalipiirit yhdistettiin Savo-Karjalan vaalipiiriksi vuonna 2013, mutta henkinen jakoviiva kulkee edelleen Ohtaansalmen sillalla maakuntien rajalla. Pohjoissavolaiset eivät lähtökohtaisesti äänestä pohjoiskarjalalaisia, ja sama pätee toisinpäin.

Keskusta sai Savo-Karjalasta viimeksi kuusi kansanedustajaa. Vaalipiirin viimeisen paikan nappasi Markku Rossi ennen SDP:n Tuula Väätäistä, joka tippui eduskunnasta. Rossi ei ole tällä kertaa ehdolla, kuten ei ole myöskään keskustan vanha isäntä Seppo Kääriäinen, joka päättää näin vuonna 1987 alkaneen kansanedustajan uransa. Ministerin arvonimen saanut 70-vuotias Kääriäinen on toiminut kolmeen otteeseen ministerinä. Ehdolla ei ole myöskään Elsi Katainen, joka siirtyi kesken kauden eduskunnasta Euroopan parlamenttiin.

Kataisen, Kääriäisen ja Rossin jäljiltä on vapaana lähes 19 000 ääntä. Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, ettei heillä ole manttelinperijöitä. Keskustalähteistä kerrotaan, että perinnönjakoa ei ole tehty, eikä ole tietoa, keille äänet siirtyvät.

Keskustan äänikuningatar oli viime vaaleissa Hannakaisa Heikkinen. Hän nousi eduskuntaan jo vuonna 2007, mutta jätti vuoden 2011 vaalit väliin saatuaan lapsen. Sen jälkeen hän työskenteli miehensä kanssa maatalousyrittäjänä Kiuruvedellä, kunnes palasi vuonna 2015 takaisin eduskuntaan 10 700 äänellä. Vanhustenhoitoon erikoistuneen sairaanhoitajan äänestäjäkuntaan kuuluu paljon ikäihmisiä. Heikkisen ukinisä P.V. Heikkinen oli Maalaisliitto-keskustan pitkäaikaisin puheenjohtaja ja seitsemän hallituksen ministeri. Hannakaisa Heikkinen valittiin kesällä keskustan varapuheenjohtajaksi. Heikkisen toiminta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa on herättänyt tunteita sote- ja maakuntauudistuksen käsittelyn yhteydessä ja päätynyt lehtien palstoillekin. Heikkinen lanseerasi myös käsitteen ”pörriäinen”, jota käytetään yksityisistä terveysalan yrityksistä kielteisessä merkityksessä.

Pohjois-Karjalan keskustalaisista edustajista yksi on vaarassa pudota

Pohjois-Karjalan puolelta keskustalla on ehdolla kolme istuvaa kansanedustajaa: kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen Joensuusta sekä kansanedustajat Hannu Hoskonen Ilomantsista ja Eero Reijonen Liperistä. Jos keskustan paikkamäärä tippuu neljään, kolmea kansanedustajaa tuskin valitaan Pohjois-Karjalasta, joka on väkiluvultaan kolmanneksen pienempi kuin Pohjois-Savo. Reijonen putosi eduskunnasta viime vaaleissa, mutta hän nousi takaisin sisään Elsi Kataisen tilalle. Viime vaaleissa 4 300 ääntä saaneen Reijosen äänimäärät ovat laskeneet viime vaaleissa, ja hänellä lienee vaikeuksia uusia paikkaansa. Lähes 9 000 ääntä saanut Vehviläinen ja 6 600 ääntä saanut Hoskonen kasvattivat kumpikin äänimääräänsä viime eduskuntavaaleissa.

Pohjois-Savon puolelta nouseva nimi on keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä, joka työskentelee Kuopion yliopistollisen sairaalan sydänkeskuksen apulaisylilääkärinä. Kivelä nosti reippaasti äänimääräänsä kuntavaaleissa ja tuli valituksi Kuopion kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Kun Markku Rossi ei ole enää Kuopiosta ehdolla, Kivelä voi saada Rossin äänestäjiä taakseen.

Viime eduskuntavaaleissa hyvän äänimäärän keräsi Sallamaarit Markkanen. Siilinjärveltä kotoisin oleva Markkanen on kuitenkin asunut jo pitkään Helsingissä, mitä pidetään rasitteena hänen vaalimenestyksensä kannalta. Viestintätoimisto Blicissä poliittisena konsulttina toimiva Markkanen on työskennellyt Riikka Pakarisen ja Paavo Väyrysen erityisavustajana EU-parlamentissa. Rautakauppayrittäjä Hanna Huttunen Outokummusta teki myös hyvän tuloksen viime eduskuntavaaleissa ja on ollut ääniharava kuntavaaleissa, mutta Pohjois-Karjalassa äänet saattavat mennä todennäköisemmin Anu Vehviläiselle.

Entinen SDP:n kansanedustaja yrittää paluuta, mutta haastajiakin on

SDP on nostamassa paikkamääräänsä kahdesta kolmeen. Neljäs paikkakaan ei ole kaukana. SDP:n listan ykkönen jo viime eduskuntavaaleissa oli Merja Mäkisalo-Ropponen, tosin alle sadan äänen erolla Riitta Mylleriin. Myller ei ole enää ehdolla. Sairaanhoitajaksi ja terveystieteiden tohtoriksi valmistunut Mäkisalo-Ropponen työskenteli työyhteisökouluttajana, kun hän nousi yllättäen eduskuntaan vuonna 2011. Kuntavaaleissa 2012 ja 2017 hän on ollut ääniharava Joensuussa 1 400 ja 1 500 äänellä. Vanhustenhuollon ongelmista vuosikausia puhunut Mäkisalo-Ropponen on todennäköinen SDP:n ääniharava tulevissa vaaleissa.

Viimeksi eduskunnasta niukasti tipahtanut sairaanhoitaja Tuula Väätäinen on jälleen ehdolla. Hän siirtyi kuntavaaleissa Siilinjärveltä Kuopioon ja nousi Kuopiossa SDP:n listan ykköseksi. Väätäisen äänimäärät ovat olleet kasvussa, ja hän voi tehdä paluun eduskuntaan. Pohjois-Savon puolelta ehdolla on kuitenkin myös lähi- ja muistihoitaja Kati Åhman. Åhman oli kuntavaaleissa Iisalmessa ääniharava, ja hän sai sata ääntä enemmän kuin keskustan ykkönen Seppo Kääriäinen. Iisalmen kaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimiva Åhman voi yllättää eduskuntavaaleissa.

SDP:n listalla vahva nimi on myös Teollisuusliiton aluetoimitsija Timo Suhonen. Teollisuuskaupunki Varkauden kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimiva Suhonen teki hyvän tuloksen jo viime eduskuntavaaleissa. Hän on työskennellyt aiemmin Stora Enson Varkauden tehtailla luottamusmiehenä. Joensuussa on Mäkisalo-Ropposen lisäksi ehdolla Savo-Karjalan sosialidemokraattien toiminnanjohtaja Seppo Eskelinen, joka toimii myös Joensuun kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Perussuomalainen farmaseutti oli Kuopion ääniharava

Perussuomalaiset on saamassa kaksi paikkaa menettäen yhden paikan. Kaikki viimeksi valitut kansanedustajat ovat siirtyneet sinisiin. Kansanedustaja Pentti Oinonen ei asetu enää ehdolle, mutta Kimmo Kivelä ja Kari Kulmala ovat sinisten ehdokkaana. Siniset eivät ole saamassa yhtään paikkaa. Lisäksi perussuomalaisten varakansanedustaja Marjaana Mikkonen on nyt ehdolla vasemmistoliiton listalta.

Perussuomalaisten ehdokkaana on entinen kansanedustaja Osmo Kokko, joka saattaa tehdä paluun eduskuntaan, vaikka hänen äänimääränsä ovat olleet laskussa. Kuljetusalan yrittäjänä työskentelevä Kokko oli yhden kauden eduskunnassa ja tippui viime vaaleissa. Hän on ennen perussuomalaisia kuulunut Suomen maaseudun puolueeseen (SMP). Joensuussa hänet haastaa Jussi Wihonen, joka on entinen kokoomuksen valtuutettu. Wihosen kerrotaan tekevän kovasti töitä noustakseen eduskuntaan. Pitkän uran kauppiaana tehnyt Wihonen joutui luopumaan alekyläkaupastaan muutama vuosi sitten.

Pohjois-Savon puolella ehdolla on Minna Reijonen, joka oli kuntavaaleissa Kuopion ääniharava 1 200 äänellä. Perussuomalaisten kansanedustajana vielä tuolloin ollut Kimmo Kivelä sai puolet vähemmän ääniä kuin Reijonen. Reijonen työskentelee farmaseuttina Nilsiän apteekissa. Häntä kuvaillaan populistiksi, joka ottaa ahkerasti kantaa arjen pikkuasioihin. Reijonen sai viime eduskuntavaaleissa lähes 3 000 ääntä ja voi mennä nyt läpi. Perussuomalaisten ehdokkaana Kuopiosta on myös yrittäjä Samuli Voutila, joka valittiin Kuopion kaupunginvaltuustoon. Hän on perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja.

Keskustan puoluevaltuuston puheenjohtaja Antti Kivelä. LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen. LEHTIKUVA / MESUT TURAN
Kuopion kaupunginvaltuutettu Minna Reijonen (ps.). KUVA: minnareijonen.com
Dekkareita kirjoittava poliisi voi yllättää kokoomuksen ehdokkaana

Kokoomus on saamassa kaksi paikkaa, kuten viimeksikin. Kummatkin kokoomuksen istuvat kansanedustajat Markku Eestilä ja Sari Raassina ovat ehdolla. Eestilä on toisen kauden kansanedustaja ja ensimmäinen eduskuntaan valittu eläinlääkäri. Hän on keskittynyt maa- ja metsätalous-, kalastus- ja liikenneasioihin. Iisalmelainen Eestilä saattaa periä Seppo Kääriäisen ääniä. Eestilä on entinen keskustalainen. Iisalmesta kokoomuksen listalla on myös maanviljelijä Antti Sarvela, joka saattaa miellyttää keskustalaisia äänestäjiä.

Syöpätautien erikoislääkäri ammatiltaan oleva Sari Raassina on Kuopiosta. Hän toimii kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana ja on perehtynyt sosiaali- ja terveysasioihin. Temperamenttisena tunnetun Raassinan äänimäärä puolittui viime kuntavaaleissa. Kovana haastajana pidetään poliisi-kirjailija Marko Kilpeä, joka sai kokoomuksen listalla eniten ääniä kuntavaaleissa Kuopiossa. Kilpi on ollut mukana Poliisit-televisiosarjassa ja hän kirjoittaa dekkareita. Myös liiketoimintajohtaja Miia Eskelinen-Fingerroos tekee näkyvää kampanjaa. Eskelinen-Fingerroosilla on samankaltainen menevän nuoren naisen profiili kuin keskustan Sallamaarit Markkasella.

Pohjois-Karjalan puolella kokoomuksella on täytettävänään Pekka Ravin jättämä aukko. Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja eduskunnan varapuhemiehenä toiminut Ravi putosi yllättäen eduskunnasta viime vaaleissa ja jätti sen jälkeen politiikan. Selvää nousijaa Pohjois-Karjalan puolella kokoomuksella ei ole. Luokanopettaja Heli Hjälm Joensuusta sai viime eduskuntavaaleissa 1 800 ääntä. Ehdolla on myös kokoomuksen hallintopäällikkö ja Verkkouutisia kustantavan Kansalliskustannus Oy:n toimitusjohtaja Timo Elo, jolla on pitkä tausta Joensuun kuntapolitiikasta ja maakunnallisista tehtävistä. Elo selostaa myös koripallojoukkue Katajan ottelut.

Viimeinen läpimenijä olisi vihreiden toinen kansanedustaja

Vihreillä on mahdollisuus nostaa paikkamääräänsä yhdestä kahteen. Verkkouutisten ennusteen mukaan vaalipiirin viimeinen läpimenijä olisi vihreiden toinen kansanedustaja ja ensimmäisenä rannalle jäisi SDP:n neljäs mahdollinen kansanedustaja. Vihreiden selvä ykkösehdokas on eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen, jonka äänimäärät ovat olleet voimakkaassa kasvussa. Viime kuntavaaleissa Mikkonen oli Joensuun ääniharava lähes samalla äänimäärällä SDP:n Merja Mäkisalo-Ropposen kanssa. Mikkonen on koulutukseltaan biologi.

Pohjois-Savon puolella varakansanedustajaksi jäi viimeksi tekniikan tohtori Harri Auvinen, joka työskentelee tutkimuspäällikkönä Savonia ammattikorkeakoulussa vastaten bio- ja kiertotalouden painoalasta. Auvinen oli kuntavaaleissa vihreiden listan ykkönen ja vaikuttaa nyt Kuopion kaupunginhallituksen jäsenenä. Kuopiossa on ehdolla myös yhteiskuntatieteiden maisteri Veera Willman, joka sai kuntavaaleissa toiseksi eniten ääniä vihreistä. Myös hän on kaupunginhallituksessa.

Vasemmistoliitto on pitämässä yhden paikkansa. Viimeksi eduskuntaan nousi 2 100 äänellä Matti Semi, joka toimii vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtajana. Ennen valintaansa Semi työskenteli Rakennusliiton luottamusmiehenä. Semi on myös entinen nyrkkeilijä. Semi sai valtaosan äänistään kotikaupungistaan Varkaudesta, missä ehdolla on myös SDP:n ay-aktivisti Timo Suhonen. Joensuusta Semin voi haastaa Anni Järvinen, joka on toiminut pitkään valtuutettuna ja nyt myös kaupunginhallituksessa. Järvisellä on ollut useita luottamustoimia Itä-Suomen yliopistossa ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa. Hän on opiskellut venäjän kieltä ja kulttuuria.

KD:n listalta voi nousta eduskuntaan pienelläkin äänimäärällä

Vasemmistoliiton ehdokkaana on myös perussuomalaisista loikannut varhaiskasvatuksen opettaja Marjaana Mikkonen. Mikkonen ylsi viime vaaleissa perussuomalaisten varakansanedustajaksi 4 700 äänellä. Vielä kuntavaaleissa hän oli perussuomalaisten ehdokkaana Kuopiossa. Hänen läpimenoonsa vasemmistoliiton listalta ei uskota, mutta hän saattaa yllättää.

Kristillisdemokraatit saavat edelleen yhden paikan. Savo-Karjalan vaalipiirin äänikuningatar viime vaaleissa oli KD:n puheenjohtaja Sari Essayah yli 11 000 äänellä. Essayah on kävellyt kilpaurallaan EM- ja MM-kultaa. Yli puoluerajojen arvostetun Essayahin menestykseen uskotaan tälläkin kertaa. Samalla kuitenkin ihmetellään, miten Essayah selittää äänestäjille aikomuksensa olla tarvittaessa ehdolla myös EU-vaaleissa. Viimeksi KD:n listalla kaikki muut ehdokkaat jäivät muutamaan sataan ääneen. Jos Essayah lähtisi europarlamenttiin, eduskuntaan saattaisi nousta varakansanedustaja hyvinkin pienellä äänimäärällä. Esille nostetaan kuopiolainen lääkäri ja pastori Björn Cederberg ja joensuulainen päiväkodin johtaja ja gospelmuusikko Kikkis Mikkola.

Verkkouutisten ennuste on laadittu Ylen (7.2.2019) ja Helsingin Sanomien (21.2.2019) helmikuun mielipidemittausten perusteella. Kullekin puolueelle laskettu kannatus on keskiarvo näistä kahdesta gallupista. SDP:n kannatus on siten 20,5 %, kokoomuksen 18,0 %, keskustan 15,2 %, vihreiden 14,1 %, perussuomalaisten 11,7 %, vasemmistoliiton 8,7 %, RKP:n 4,2 %, kristillisdemokraattien 3,8 %, ryhmän muut 2,8 % ja sinisten 1,2 %.

Ennusteessa oletetaan, että vaalipiirikohtainen kannatuksen muutos noudattaa valtakunnallista kannatuksen muutosta.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt