Kuva: Tuukka Ylönen

VU-vaalianalyysi: Kokoomus kiinni ykkössijassa Uudellamaalla

Vihreät on kaksinkertaistamassa paikkamääränsä ja myös SDP kirii.

Verkkouutisten vaalipiirikohtaisen laskelman mukaan kokoomus saisi kahdeksan paikkaa tulevissa eduskuntavaaleissa Uudeltamaalta. Myös SDP yltäisi kahdeksaan paikkaan. Vihreät saisi kuusi paikkaa ja perussuomalaiset viisi. RKP ja keskusta saisivat kumpikin kolme paikkaa. Vasemmistoliitto saisi kaksi paikkaa ja kristillisdemokraatit yhden. Siniset ei saisi laskelman mukaan ainuttakaan paikkaa. Liike Nytin paikkamäärä ei ole mitattavissa. Uudeltamaalta valitaan yhteensä 36 kansanedustajaa.

Uusimaa on kirkkaasti Suomen suurin vaalipiiri. Väestökasvun vuoksi Uudeltamaalta valitaan yksi kansanedustaja enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Espoo on vaalipiirin suurin kaupunki. Siellä annettiin viime eduskuntavaaleissa 144 000 ääntä eli lähes 30 prosenttia vaalipiirin äänistä. Vantaalla annettiin 105 000 ääntä eli 20 prosenttia vaalipiirin äänistä. Noin 19 000-26 000 äänen paikkakuntia ovat Kirkkonummi, Nurmijärvi, Tuusula, Kerava, Järvenpää, Hyvinkää, Lohja ja Porvoo. Monet Uudenmaan kunnat ovat kaksikielisiä.

Kokoomus saisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella Uudeltamaalta kahdeksan kansanedustajaa, mikä olisi yksi vähemmän kuin viime vaaleissa. Yhdeksäs paikka on kuitenkin hyvin lähellä, sillä ensimmäinen valitsematta jäävä olisi laskelman mukaan kokoomuksen ehdokas. Kokoomuksen viime kerran ääniharava ja silloinen puolueen puheenjohtaja Alexander Stubb ei ole nyt ehdolla. Hän keräsi 27 000 ääntä. Kokoomuksen viime kerran kakkonen Hjallis Harkimon on eronnut kokoomuksesta ja hän on perustamansa Liike Nytin ehdokkaana. Harkimo sai 11 400 ääntä. Kolmanneksi eniten kokoomuksen listalla ääniä kerännyt Outi Mäkelä siirtyi Nurmijärven kunnanjohtajaksi. Hän sai viimeksi 6 600 ääntä. Lääketeollisuuden toimitusjohtajaksi siirtynyt Sanna Lauslahti ei ole myöskään ehdolla. Hän sai 4 400 ääntä viimeksi.

Kokoomuksen listan ääniharavaksi ennakoidaan kansanedustaja Elina Lepomäkeä Espoosta. Hän sai viimeksi 6 500 ääntä. Lepomäki nousi eduskuntaan Jyrki Kataisen tilalle toissa vaalikaudella. Hän oli ehdolla kokoomuksen puheenjohtajaksi 2016, kun Petteri Orpo valittiin. Lepomäki nousi valtakunnallisesti tunnetuksi sote-kriitikoksi, kun hän vuosi sitten ilmoitti vastustavansa hallituksen sote-uudistusta, joka ei hänen mukaansa toisi säästöjä eikä parantaisi hoidon laatua ja saatavuutta. Lepomäki tunnetaan myös talousosaajana sekä perus- ja ansioturvaan esittämistään uudistuksista. Ennen eduskuntaan nousuaan hän työskenteli muun muassa Royal Bank of Scotlandin johtajana. Helsingin Sanomien tuoreessa vetovoimakyselyssä Lepomäki oli jaetulla kärkisijalla SDP:n Maria Guzeninan kanssa, mikä saattaa enteillä isoa äänimäärää.

Sisäministeri Kai Mykkäsen uskotaan keräävän kokoomuksen listalla toiseksi eniten ääniä. Hän nousi viimeksi eduskuntaan 5 300 äänellä. Kuntavaaleissa Mykkänen oli Espoon ääniharava 4 500 äänellä vuonna 2017. Mykkänen tunnetaan sähköautolla ajavana sinivihreänä kokoomuslaisena, joka on vastannut muun muassa kokoomuksen ilmasto-ohjelman valmistelusta. Mykkänen nousi ulkomaankauppa- ja kehitysministeriksi Lenita Toivakan (kok.) tilalle, kun Orposta tuli puheenjohtaja. Hänet siirrettiin sisäministeriksi, kun Paula Risikko (kok.) valittiin vuosi sitten eduskunnan puhemieheksi. Mykkäsen äänimäärän uskotaan nousevan, mutta haastavan sisäministeripestin arvellaan hillitsevän hänen äänimääränsä kasvua. Ennen kansanedustajuutta Mykkänen toimi Elinkeinoelämän keskusliiton johtajana. Kai Mykkänen on kokoomuksen entisen kansanedustajan Jouni Mykkäsen poika.

Kansanedustaja Sari Multalan luotetaan keräävän kolmanneksi eniten ääniä kokoomuksen listalla. Hän nousi viimeksi eduskuntaan 6 100 äänellä. Kilpapurjehduksen kolminkertainen maailmanmestari on ottanut paikkansa kansanedustajana ja kokoomuksen ykkösnimenä Vantaalla. Kuntavaaleissa Multala nosti äänimääräänsä 2 700 ääneen. Hän toimii Vantaan kaupunginhallituksen puheenjohtajana.

Kokoomuksen kolmen kärkinimen lisäksi myös kansanedustaja Kari Tolvasen uskotaan uusivan paikkansa. Hän sai viimeksi 6 500 ääntä, lähes saman verran kuin Lepomäki. Kuntavaaleissa Tolvanen sai 1 600 ääntä Espoossa. Tolvanen on toisen kauden kansanedustaja ja hän on toiminut tällä vaalikaudella eduskunnan lakivaliokunnan puheenjohtajana. Tolvanen on virkavapaalla rikoskomisarion tehtävistä. Hän toimi aiemmin Helsingin poliisin niin sanotun murharyhmän johtajana.

Kokoomuksen loppupään paikoista tasainen vääntö

Lopuista kokoomuksen kansanedustajapaikoista käydään kovaa kilpailua. Kolme kautta kansanedustajana istunut 74-vuotias Eero Lehti asettui vielä harkinnan jälkeen ehdolle eduskuntaan. Lehti meni viimeksi viimeisenä läpi kokoomuksen listalta 4 400 äänellä. Lehti käyttää jälleen paljon rahaa kampanjaansa. Hänen äänimääränsä on noussut eduskuntavaaleista toiseen, mutta kuntavaaleissa hänen äänimääränsä laski viimeksi Keravalla.

Kesken kauden eduskuntaan on noussut varasijalta kolme kansanedustajaa: Pia Kauma, Mia Laiho ja Raija Vahasalo. Kansainvälisen kaupan johtotehtävissä toiminut kansanedustaja Pia Kauma tippui viimeksi yhden kauden jälkeen eduskunnasta, vaikka hänen äänimääränsä nousi 4 100 ääneen. Kuntavaaleissa Kauman äänimäärä laski Espoossa. Lääkäritaustainen kansanedustaja Mia Laiho sai viime eduskuntavaaleissa ensikertalaisena 4 000 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä kasvoi selvästi Espoossa. Ennen eduskuntaan nousuaan Laiho johti Helsingissä Haartmanin ja Malmin terveyskeskuspäivystyksiä. Eduskunnassa Laiho on toiminut perustuslakivaliokunnassa ja sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Vuodesta 1999 eduskunnassa ollut kansanedustaja Raija Vahasalo Kirkkonummelta tippui viime vaaleissa. Hänen äänimäärissään on laskeva trendi. Hän sai viimeksi 3 500 ääntä. Siviiliviraltaan Vahasalo on rehtori ja hän on toiminut eduskunnan sivistysvaliokunnassa koko eduskuntauransa ja puolet siitä valiokunnan puheenjohtajana.

Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtajan, lakimies Heikki Vestmanin uskotaan nousevan eduskuntaan. Hän oli kuntavaaleissa Sipoon ylivoimainen ääniharava yli 900 äänellä. Viime eduskuntavaaleissa hän keräsi 2 400 ääntä. Vestman puolustaa autoilua kehyskunnista Helsinkiin ja hän tekee näkyvää kampanjaa Keski-Uudellamaalla. Vestman on naimisissa kokoomuksen entisen europarlamentaarikon Eija-Riitta Korholan tyttären, näyttelijä-laulaja Reetta-Leena Vestmanin kanssa.

Myös väitöskirjatutkija Mervi Kataisen arvellaan nousevan eduskuntaan. Kokoomuksen entisen puheenjohtajan, komissaari Jyrki Kataisen vaimo on kampanjoinut jo pidempään ja hänellä on laaja tukitiimi. Mervi Katainen on toiminut vuosituhannen vaihteessa Vihdin nuorisovaltuuston puheenjohtajana ja Vihdin kunnanvaltuuston varapuheenjohtajana.

Viimeisistä paikoista voi taistella myös kokoomusnuorten puheenjohtaja Henrik Vuornos, joka ottaa aktiivisesti kantaa päivänpolitiikkaan. Hän on 25-vuotias kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Espoossa. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 1 500 ääntä ja kuntavaaleissa 1 200 ääntä. Näkyvää kampanjaa tekee myös teologi Ruut Sjöblom, joka sai viime eduskuntavaaleissa 2 600 ääntä ja kuntavaaleissa 360 ääntä. Sjöblom toimii Tuusulan kunnanvaltuuton puheenjohtajana. Hänen kannatustaan saattavat painaa kokoomuksen sisäiset riidat Tuusulassa. Ruut Sjöblomin isä on entinen kokoomuksen kansanedustaja, yrittäjä Juhani Sjöblom.

Mahdollisina yllättäjinä nostetaan esiin diplomi-insinööri Tere Sammallahti Espoosta ja kihlakunnansyyttäjä, varatuomari Pihla Keto-Huovinen Mäntsälästä. Tere Sammallahti kampanjoi YouTubessa ja hän on aktiivinen keskustelija sosiaalisessa mediassa. Sammallahti oli viime eduskuntavaaleissa piraattien listalla ja keräsi 700 ääntä. Pihla Keto-Huovisella arvioidaan olevan eniten tienvarsikylttejä kokoomusehdokkaista Uudellamaalla. Keto-Huovinen tunnetaan Helsingin huumepoliisin entisen johtajan Jari Aarnion syyttäjänä. Tv-sarjassa Keisari Aarnio Keto-Huoviseen pohjautuvaa roolihahmoa näytteli Maria Kuusiluoma. Keto-Huovinen on Mäntsälän kunnanvaltuutettu ja hän on toiminut 2000-luvun alussa kaupunginvaltuutettuna Helsingissä.

Kansanedustaja Veera Ruoho loikkasi kokoomukseen perussuomalaisten jakaannuttua. Hän nousi viime vaaleissa eduskuntaan viimeisenä perussuomalaisten listalta 2 600 äänellä. Ruohon ei uskota uusivan paikkaansa.

Rinne ja Lindtman mittelevät SDP:n ykköspaikasta

Vaalipiirikohtaisen laskelman mukaan SDP nostaisi kansanedustajamääräänsä kahdeksaan, mikä olisi kaksi paikkaa enemmän kuin viime vaaleissa. Viimeinen Uudeltamaalta valittava kansanedustaja olisi laskelman mukaan SDP:n ehdokas, joten kahdeksas paikka ei ole varma. SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman ja puolueen puheenjohtaja Antti Rinne käyvät kisaa SDP:n ykköspaikasta. Viime eduskuntavaaleissa puolueen puheenjohtajaksi vuotta aiemmin valittu Rinne oli SDP:n listan kärjessä 12 200 äänellä. Lindtman sai 10 700 ääntä. Nyt asetelma saattaa kääntyä toisinpäin. SDP:n kansanedustajaehdokkaista käydyn jäsenvaalin selvä ykkönen oli Lindtman, mutta pääministeriehdokkuus voi toisaalta ruokkia Rinteen äänimäärää.

SAK-taustaisen Antti Lindtmanin äänimäärissä on vahva nouseva trendi sekä eduskunta- että kuntavaaleissa. Kuntavaaleissa hän sai 4 700 ääntä. Lindtman toimii Vantaan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Ammattiliitto Pron puheenjohtajan paikalta puolueen puheenjohtajaksi ja valtiovarainministeriksi noussut Antti Rinne oli viimeksi ensimmäistä kertaa ehdolla eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa hän oli Mäntsälän ykkönen 360 äänellä. Rinne sairastui vakavasti joululomalla ja palasi sairauslomaltaan suoraan vaalikentille maaliskuun alussa.

Kansanedustaja Timo Harakan arvioidaan nousevan listan kolmanneksi. Myös hän pärjäsi jäsenvaalissa Rinnettä paremmin. Hän nousi viimeksi eduskuntaan 5 500 äänellä. Hän oli ollut vuotta aiemmin ehdolla EU-vaaleissa. Harakka pyrki SDP:n puheenjohtajaksi vuonna 2017, mutta Rinne voitti. Harakka on profiloitunut SDP:n vero- ja talousosaajana. Hän on tullut tunnetuksi toimittajana. Harakka asuu Helsingissä ja Tallinnassa.

Kansanedustaja Maria Guzeninan ennakoidaan olevan SDP:n listan neljäs, kuten jäsenvaalissa. Hän oli kuitenkin hieman yllättäen kärjessä Helsingin Sanomien vetovoimagallupissa, mikä saattaa ennustaa äänimäärän kasvua. Guzeninan äänimäärä lähes puolittui viime eduskuntavaaleissa 7 800 ääneen. Kuntavaaleissa hän sai kasvatettua äänimääräänsä 3 900 ääneen Espoossa. Guzenina toimi viime vaalikauden alkupuolen sote-uudistuksesta vastanneena peruspalveluministerinä. Ministerikierrätyksen yhteydessä hänen tilalleen nostettiin Susanna Huovinen (sd.). Tällä vaalikaudella Guzenina toiminut perustuslakivaliokunnassa ja hän on profiloitunut vanhustenhoitokysymyksen yhteydessä. Vanhuspalvelulaki valmisteltiin Guzeninan johdolla viime vaalikaudella. Guzenina tuli suurelle yleisölle tunnetuksi Music Televisionin ensimmäisenä suomalaisena juontajana. Hän on ollut kansanedustajana vuodesta 2007.

Ensimmäisen kauden kansanedustaja Joona Räsänen nousi eduskuntaan 5 000 äänellä, joista 4 200 ääntä tuli Lohjalta. Kuntavaaleissa hän oli Lohjan ääniharava lähes 900 äänellä, ja hän toimii nyt Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Räsänen oli demarinuorten puheenjohtaja tullessaan valituksi kansanedustajaksi.

Kimmo Kiljunen ja Säde Tahvanainen yrittävät paluuta

Rauhanvälittäjä Hussein al-Taee työskentelee Lähi-idän neuvonantajana presidentti Martti Ahtisaaren perustamassa konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativessa (CMI). Al-Taeen uskotaan nousevan eduskuntaan, vaikka hän ei olekaan ollut aiemmin ehdolla. Irakin Bagdadissa syntynyt al-Taee saapui 10-vuotiaana perheensä kanssa Suomeen kiintiöpakolaisena. Al-Taee äänestettiin vuoden vantaalaiseksi vuoden alussa.

SDP:n viimeisistä paikoista käyvät kisaa vantaalaiset Kimmo Kiljunen, Säde Tahvanainen ja Sirkka-Liisa Kähärä. Kimmo Kiljunen toimi SDP:n kansanedustajana vuodesta 1995 vuoteen 2011, jolloin hän tippui eduskunnasta. Vuoden 2015 vaaleissa Kiljunen ylsi varakansanedustajaksi 3 800 äänellä. Myös kuntavaaleissa hänen äänimääränsä nousi 1 600 ääneen. Kiljusen eläkepopulismin arvellaan purevan. Hän on tehnyt kansalaisaloitteita eläkeindeksin korjaamiseksi. Entinen kansanedustaja, erityisluokanopettaja Säde Tahvanainen on myös tekemässä uutta tulemista. Tahvanainen oli viime eduskuntavaaleissa ehdolla Vantaalta ja hän keräsi 2 300 ääntä. Kuntavaaleissa hän sai 760 ääntä. Hän toimii Vantaan kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana. Tahvanainen nousi eduskuntaan 22-vuotiaana Pohjois-Karjalasta vuonna 1995. Hän tippui eduskunnasta vuonna 2007. Sairaanhoitaja Sirkka-Liisa Kähärä sai viime eduskuntavaaleissa 2700 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä nousi parilla sadalla 1 300 ääneen.

Yllättää voi Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Eemeli Peltonen, joka pärjäsi niin ikään hyvin jäsenvaalissa. Hän on saanut tuekseen myös Tuusulan sosialidemokraatit. 24-vuotias Peltonen työskentelee kansanedustajien Mika Karin (sd.) ja Joona Räsäsen eduskunta-avustajana.

Kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta Raaseporista joutui luopumaan ehdokkuudestaan eduskuntavaaleissa vatsasyöpänsä uusiuduttua. Feldt-Ranta sai viimeksi 8 800 ääntä, mikä oli kolmanneksi eniten SDP:n listalla. Feldt-Rannan tilalle ehdokkaaksi suostui entinen kansanedustaja ja ministeri, valtiotieteiden tohtori Arja Alho Siuntiosta. Kaksikielisen Feldt-Rannan äänistä valtaosan arvellaan valuvan nyt RKP:lle.

Espoon vihreät naiset haastavat istuvan kansanedustajan

Vihreät on vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella nostamassa paikkamääräänsä kuuteen. Se tarkoittaisi peräti kolmea lisäpaikkaa. Paikkamäärän kaksinkertaistamista pidetään mahdollisena viime kuntavaalien tuloksen pohjalta. Vihreiden viime vaalien ykkönen Jani Toivola ei asettunut enää ehdolle sen jälkeen, kun hänen taksimatkoistaan, asumisjärjestelyistään ja maksullisista kouluvierailuistaan nousi kohu viime syksynä. Toivola sai viimeksi 6 600 ääntä.

Kansanedustaja Jyrki J. Kasvia pidetään varmana läpimenijänä. Kasvi nousi viime vaaleissa takaisin eduskuntaan pudottuaan vuoden 2011 vaaleissa varasijalle. Hän sai viime vaaleissa 5 000 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä laski parilla sadalla 1 400 ääneen. Kasvi on Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja. Tekniikan tohtoriksi väitellyt Kasvi on taistellut pitkään syöpää vastaan.

Kansanedustaja Johanna Karimäki on jo kolmannen kauden kansanedustaja. Hänen äänimääränsä ovat nousseet sekä eduskunta- että kuntavaaleissa. Hän sai viimeksi eduskuntavaaleissa 4 300 ääntä ja kuntavaaleissa Espoossa 1 100 ääntä. Diplomi-insinööriksi valmistuneella Karimäellä on kuitenkin vakavasti otettavia kilpailijoita Espoossa.

Kovimmassa nosteessa on vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja, opettaja Inka Hopsu. Hän jäi viimeksi varakansanedustajaksi 3 700 äänellä. Kuntavaaleissa Hopsu oli vihreiden listan ykkönen Espoossa 2 600 äänellä, mikä oli yli kaksikertaa enemmän kuin Karimäen äänimäärä. Myös ympäristöasiantuntija Tiina Elo ja diplomi-insinööri Saara Hyrkkö ohittivat kansanedustajan äänimäärissä kuntavaaleissa. Tiina Elo sai viime eduskuntavaaleissa 2 900 ääntä. Hän toimii Espoon kaupunginhallituksen varapuheenjohtajana ja työskentelee vihreiden puoluetoimistolla kunta-asioiden päällikkönä. Saara Hyrkkö sai viime eduskuntavaaleissa 2 100 ääntä. Hän työskentelee Suomen lukiolaisten liitossa (SLL) pääsihteerinä. Hyrkkö on toiminut aiemmin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtajana.

Näyttelijä Pirkka-Pekka Peteliuksen uskotaan nousevan eduskuntaan ja hän voi kerätä isonkin äänimäärän. Helsingin Sanomien vetovoimakyselyssä Petelius oli suosituin vihreiden ehdokas. Muun muassa Pulttibois-sketsisarjasta tunnettu Petelius on tehnyt jo vuosikymmenen ajan Ylelle luontoaiheisia televisio- ja radio-ohjelmia. Peteliuksen arvellaan vetoavan vihreiden peruskannattajakuntaan. Petelius asuu Helsingissä.

Vantaalta ehdolla on ympäristö- ja yhteiskuntavastuun asiantuntija Siru Kauppinen, joka sai viimeksi 3 300 ääntä eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä nousi tuhannella 2 000 ääneen ja hän oli vihreiden ääniharava Vantaalla. Kauppinen on Vantaan kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja. Hän on jo neljättä kertaa ehdolla eduskuntaan. Nurmijärveltä ehdolla on erityisopettaja Leni Pispala, joka oli vihreiden ääniharava kuntavaaleissa 600 äänellä.

Vihreiden listalta ehdolla on myös ekonomisti Mikko Kiesiläinen, joka työskentelee ajatuspaja Liberan toiminnanjohtajana. Häntä tukevat eduskuntaan vihreiden luopuva helsinkiläinen kansanedustaja Antero Vartia ja vihreiden pitkäaikainen vaikuttaja Osmo Soininvaara. Espoosta ehdolla on ulkomaankirjeenvaihtajana tunnettu toimittaja Rauli Virtanen. Hänet valittiin kuntavaaleissa Espoon valtuustoon 880 äänellä. Virtanen on sitoutumaton ehdokas. Sipoosta ehdolla on kirjailija, kuvataiteilija Katariina Souri, joka kampanjoi paperittomasti. Souri on tullut tunnetuksi nimellä Kata Kärkkäinen.

Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja, lakimies Heikki Vestman (kok.). Kuva: instagram.com/heikkivestman
Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtaja, lakimies Heikki Vestman (kok.). Kuva: instagram.com/heikkivestman
Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee (sd.). Kuva: instagram.com/rauhantaee
Rauhanneuvottelija Hussein al-Taee (sd.). Kuva: instagram.com/rauhantaee
Opettaja Inka Hopsu (vihr.). Kuva: inkahopsu.fi
Perussuomalaisten kärkinimet siirtyivät sinisiin

Perussuomalaiset saisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella viisi paikkaa eli kaksi paikkaa vähemmän kuin viimeksi. Uudenmaan vaalipiirin ääniharava oli viime vaaleissa perussuomalaisten silloinen puheenjohtaja Timo Soini, joka sai 29 500 ääntä. Listan kakkonen oli nykyinen puolustusministeri Jussi Niinistö 11 800 äänellä. He ovat kummatkin siirtyneet sinisiin, kuten myös kansanedustaja Simon Elokin. Veera Ruoho puolestaan siirtyi kokoomukseen. Perussuomalaiset on kuitenkin ottamassa kovan loppukirin.

Viimeksi valituista perussuomalaisten kansanedustajista neljä on lähtenyt pois puolueesta. Jäljelle jääneet kolme kansanedustajaa uusinevat paikkansa. Perussuomaisten eduskuntaryhmän puheenjohtajan Leena Meren uumoillaan nousevan perussuomalaisten listan ykköseksi. Hän nousi varasijalta eduskuntaan heti vaalien jälkeen, kun kansanedustajaksi valittu Pirkko Ruohonen-Lerner lähti Euroopan parlamenttiin eduskuntaan nousseen Sampo Terhon tilalle. Leena Meri sai viimeksi ensikertalaisena 2 500 ääntä eduskuntavaaleissa. Kuntavaaleissa hän nousi Hyvinkään ääniharavaksi 940 äänellä. Meri on saanut näkyvyyttä eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja hän on toiminut perustuslakivaliokunnan jäsenenä. Koulutukseltaan hän on varatuomari.

Perussuomalaisten puoluesihteerin Riikka Slunga-Poutsalon arvellaan nousevan perussuomalaisten listan kärkisijoille Leena Meren ohella. Slunga-Poutsalo oli ehdolla eduskuntavaaleissa vuonna 2011 ja keräsi 2 300 ääntä. Kansanedustajan paikka jäi silloin reilun 200 äänen päähän. Kuntavaaleissa hän sai 540 ääntä Lohjalla. Slunga-Poutsalo aikoo luopua puoluesihteerin tehtävistä ensi kesän puoluekokouksessa.

Kansanedustaja Mika Niikko on ehdolla Vantaalta. Hän sai viimeksi eduskuntavaaleissa 4 300 ääntä. Kuntavaaleissa Niikko oli perussuomalaisten ääniharava 1 300 äänellä. Hänen äänimäärissään on nouseva trendi. Niikko on lähtöisin alkoholistiperheestä ja hänellä on nuoruudestaan rikostuomioita ja taustaa päihteidenkäytöstä. Hänen elämänsä suunnan muutti kuitenkin uskoontulo. Niikko on helluntailainen.

Kansanedustaja Arja Juvonen on ehdolla Espoosta. Hän sai viimeksi eduskuntavaaleissa 2 900 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä laski hieman 580 ääneen. Juvonen on koulutukseltaan geronomi. Hän on toiminut eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Perussuomalaisten listalta ehdolla on myös perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra Kirkkonummelta. Purra on valmistellut muun muassa perussuomalaisten maahanmuutto-ohjelmaa. Purra sai kuntavaaleissa 250 ääntä. Nurmijärveltä ehdolla on perussuomalaisten työmies Matti Putkonen. Putkonen isännöi verkossa suorana lähetettävää työmiehen tuumaustuntia, jolla perussuomalaiset tiedottavat ajankohtaisista asioista. Putkonen on SAK:laisen Metalliliiton entinen viestintäpäällikkö. Nurmijärveltä on ehdolla myös sairaanhoitaja Maiju Tapiolinna, joka nosti kuntavaaleissa äänimääräänsä 560 ääneen. Tapionlinna sai viime eduskuntavaaleissa 1 400 ääntä. Tuusulasta on ehdolla Ari Koponen, joka tunnetaan paremmin hyväntekijä Brother Christmasina. Koposta vastaan nostettiin vastikään syytteitä rahankeräysrikoksista, mutta epäily törkeästä kirjanpitorikoksesta ei johtanut syytteeseen.

RKP:n Anders Adlercreutz on kovassa nosteessa

RKP saisi vaalipiirikohtaisen laskelman mukaan kolme paikkaa eli yhden vähemmän kuin viime vaaleissa. Viimeksi RKP:n ääniharava oli silloinen puolustusministeri ja puolueen puheenjohtaja Carl Haglund, joka keräsi 21 500 ääntä. RKP:n kokonaisäänimäärä kasvoi edellisistä vaaleista yli kymmenellä tuhannella äänellä. Haglund turhautui politiikkaan, kun RKP joutui oppositioon ja hän siirtyi yrityselämän puolelle kesäkuussa 2016.

RKP:n kansanedustajapaikoista kamppailee neljä istuvaa kansanedustajaa, joista yksi saattaa pudota eduskunnasta. Kansanedustaja Anders Adlercreutz on kovassa nosteessa. Hän nousi viime vaaleissa eduskuntaan 3 300 äänellä viimeisenä RKP:n listalta. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä nousi 290 äänestä 1 800 ääneen Kirkkonummella. Hän tekee näyttävää kampanjaa isolla rahalla. Kaksikielistä Adlercreutz voi kerätä myös suomenkielisten ääniä. Adlercreutz on arkkitehti ja toinen pääosakas isänsä perustamassa arkkitehtitoimistossa. Hän on myös RKP:n varapuheenjohtaja.

RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Thomas Blomqvist on kerännyt tasaisesti ääniä. Viime eduskuntavaaleissa hän sai 6 400 ääntä ja kuntavaaleissa 1 200 ääntä. Hän on Raaseporin kaupunginvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja. Kansanedustajana Blomqvist on ollut vuodesta 2007. Hän on ammatiltaan maanviljelijä.

Porvoosta ehdolla on kansanedustaja Mikaela Nylander. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 5 400 ääntä ja hänen äänimääränsä ovat nousseet. Kuntavaaleissa hän oli jälleen Porvoon ääniharava 1 300 äänellä. Nylander on Porvoon kaupunginvaltuuston pitkäaikainen puheenjohtaja. Kansanedustajana hän on toiminut vuodesta 2005.

Kansanedustaja Veronica Rehn-Kivi Kauniaisista nousi eduskuntaan varasijalta Carl Haglundin tilalle. Rehn-Kiven äänimäärä laski viime eduskuntavaaleissa lähes tuhannella 2 500 ääneen. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä nousi hieman 360 ääneen. Hän on Kauniaisten kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Myös Rehn-Kivi on arkkitehti. Hänen äitinsä on RKP:n entinen kansanedustaja ja puolustusministeri Elisabeth Rehn.

RKP:n listalta ehdolla ovat myös mallina tunnetuksi tullut yrittäjä Janina Fry (ent. Frostell), entinen NHL-jääkiekkoilija, yrittäjä Sean Bergenheim sekä hallitusammattilainen ja neuvonantaja Bo Harald, joka on toiminut aiemmin Nordean varatoimitusjohtajana. Haraldin reippaan oikeistolaiset mielipiteet ovat herättäneet huomiota. He ovat kaikki Espoosta.

Antti Kaikkonen nousemassa keskustan ykkösnimeksi

Keskusta menettäisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella yhden paikan ja saisi kolme paikkaa. Liikenne- ja viestintäministerinä toiminut Anne Berner ei enää ehdolla eduskuntaan. Hän sai viimeksi 9 700 ääntä keskustan listalla, mikä oli kolmanneksi eniten.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kaikkosen uumoillaan nousevan keskustan listan ykköseksi tällä kertaa. Hänen äänimääränsä kasvoi viime eduskuntavaaleissa 3 900 äänestä 10 600 ääneen. Kaikkosen äänimäärä nousi myös kuntavaaleissa Tuusulassa 760 ääneen. Kaikkonen on toiminut kansanedustajana vuodesta 2003 lähtien. Kaikkonen sai aikoinaan osansa vaalirahakohusta. Vuonna 2013 hän sai ehdollisen vankeusrangaistuksen luottamusaseman väärinkäytöstä vaalirahaa jakaneen Nuorisosäätiön puheenjohtajana. Syytteen seurauksena Kaikkosen ja hänen vaimonsa Satu Taiveahon (sd.) adoptiohaaveet kariutuivat. Heistä tuli sittemmin sijaisvanhempia, mutta avioliitto on päättymässä eroon. Tällä vaalikaudella Kaikkonen on kartuttanut poliittista uskottavuuttaan eduskuntaryhmän puheenjohtajana ja hän on noussut keskustan poliitikkojen eturiviin.

Eduskuntaan paluun tehnyt entinen keskustan puheenjohtaja ja pääministeri Matti Vanhanen sai viimeksi 11 300 ääntä, millä irtosi keskustan listan kärkipaikka. Ollessaan ehdolla edellisen kerran vuonna 2007 Vanhanen sai 24 100 ääntä. Vanhanen toimi vaalikauden alussa keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana, mutta hän luopui tehtävästä keskittyäkseen ehdokkuuteensa presidentinvaaleissa. Vanhanen jäi presidentinvaaleissa 2018 viidennelle sijalle. Hän sai 12 000 ääntä Uudeltamaalta. Kuntavaaleissa Vanhanen sai 650 ääntä Nurmijärveltä.

Kansanedustaja Eerikki Viljanen nousi viimeksi eduskuntaan 2 900 äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä kasvoi 470 ääneen ja hän toimii Vihdin kunnanvaltuuston puheenjohtajana. Viljanen on maanviljelijä ja Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton (MTK) valtuuskunnan puheenjohtaja. Myös Viljasen uskotaan uusivan paikkansa edellyttäen, että keskusta saa kolme paikkaa.

Listan neljännelle sijalle voi yltää työturvallisuuspäällikkö Outi Lankia, joka sai viime eduskuntavaaleissa 2 200 ääntä. Kuntavaaleissa hän sai 590 ääntä Porvoossa.

Vasemmistoliiton varaedustajalla sauma nousta eduskuntaan

Vasemmistoliitto saisi yhden lisäpaikan eli yhteensä kaksi paikkaa. Vasemmistoliiton kansanedustaja Kari Uotila ei asettunut enää ehdolle perhesyiden vuoksi. Uotila sai viimeksi 3 200 ääntä.

Varakansanedustajana kahdeksan vuotta olleen toiminnanjohtaja Jussi Saramon uskotaan nousevan nyt eduskuntaan. Saramo sai viimeksi 2 900 ääntä ja hänen äänimääränsä laski hieman. Kuntavaaleissa hän sai 790 ääntä Vantaalla. Saramo on työskennellyt kulttuuri- ja opetusministeri Paavo Arhinmäen (vas.) erityisavustajana. Nykyisin Saramo toimii vähävaraisille tuettuja lomia kotimaassa järjestävän Solaris-lomien toiminnanjohtajana.

Toisesta kansanedustajan paikasta kisaa kolmanneksi eniten ääniä vasemmistoliiton listalla viimeksi saanut Pia Lohikoski Keravalta. Hän keräsi 2 400 ääntä ja kuntavaaleissa 530 ääntä. Lohikoski toimii vasemmistoliiton puoluevaltuuston puheenjohtajana. Hän työskentelee järjestöpäällikkönä Vuokralaiset VKL ry:ssä ja hän on ay- ja kansalaisaktiivi. Uotilan kotikaupungista Espoosta vahvoilla arvioidaan olevan lastenpsykiatrian erikoislääkärin Jaana Wessmanin. Hän sai viime eduskuntavaaleissa 1 100 ääntä ja kuntavaaleissa 390 ääntä. Vantaalta ehdolla on myös toimittaja Antero Eerola. Hänen äänimääränsä laski viime eduskuntavaaleissa 1 300 ääneen. Kuntavaaleissa hän keräsi 780 ääntä.

Eduskuntaan pyrkii myös vasemmistoliiton entinen europarlamentaarikko ja kansanedustaja Esko Seppänen. 73-vuotias Seppänen on ollut viimeksi ehdolla EU-vaaleissa vuonna 2004, jolloin hän sai Uudeltamaalta 11 700 ääntä. Hänen nousemistaan vasemmistoliiton listan kärkeen pidettäisiin yllättävänä, mutta toisaalta hän on nauttinut aikoinaan europarlamentaarikkona laajaa kansansuosiota. Seppänen sairastaa Parkinsonin tautia.

Kristillisdemokraatit pitäisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella yhden paikkansa. KD:n kansanedustaja Antero Laukkanen yrittää uusia paikkansa. Hän nousi viimeksi eduskuntaan 2 500 äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä pysyi 1 200 äänessä Espoossa. Laukkanen on perustamansa Majakka-seurakunnan avustava pastori.

Laukkanen pudotti viimeksi eduskunnasta valtiotieteen tohtori Jouko Jääskeläisen. Jääskeläinen pyrkii nyt takaisin eduskuntaan. Hän on toiminut kahteen otteeseen kansanedustajana. Jääskeläinen sai viime eduskuntavaaleissa 2 300 ääntä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä nousi parilla sadalla 740 ääneen.

Mieskaksikon haastaa lastentautien erikoislääkäri Tiina Tuomela. Kuntavaaleissa Tuomelan äänimäärä nousi 280 äänestä 950 ääneen. Hän sai enemmän ääniä kuin Jouko Jääskeläinen Vantaalla. Viime eduskuntavaaleissa Tuomela keräsi 1 600 ääntä. Tuomela on tullut tutuksi Ylen Aamu-TV:n asiantuntijalääkärinä. Hän on KD:n varapuheenjohtaja.

KD:n listalta ehdolla on myös puoluesihteeri Asmo Maanselkä, joka on kirjoittanut analyyseja perusturvan uudistamisesta.

Jussi Niinistön ja Hjallis Harkimon läpimenoon uskotaan

Siniset ei saisi vaalipiirikohtaisen laskelman perusteella yhtään paikkaa. Ulkoministeri Timo Soini (sin.) ei ole enää ehdolla eduskuntaan, mutta hänen luottomiehensä puolustusministeri Jussi Niinistö yrittää uusia paikkansa eduskunnassa. Nurmijärveltä lähtöisin oleva Niinistö keräsi viimeksi perussuomalaisten ehdokkaana 11 800 ääntä. Niinistöä kehutaan Suomen parhaaksi puolustusministeriksi ja häntä kiitellään kentällä muun muassa Jehovan todistajat asevelvollisuuden suorittamisesta vapauttaneen lain kumoamisesta.

Uudeltamaalta ehdolla on myös sinisten puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho. Hänet valittiin viime vaaleissa eduskuntaan Helsingistä. Terho keräsi 7 600 ääntä Uudeltamaalta eurovaaleissa vuonna 2014. Hän on kotoisin Kirkkonummelta. Sekä Terho että Niinistö asuvat nykyisin Helsingissä. Espoosta ehdolla on sinisen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo, joka nousi viimeksi eduskuntaan 2 900 äänellä. Kuntavaaleissa hänen äänimääränsä kasvoi 360 äänestä 1 100 ääneen.

Sinisten kansanedustajien läpimenomahdollisuuksia heikentää perussuomalaisten kannattajien loikkareihin kohdistama halveksunta. Siniset itse uskovat, että kaksi tai jopa kolme paikkaa voisi olla saavutettavissa. Muissa puolueissa arvioidaan, että siniset voi saada korkeintaan yhden kansanedustajapaikan ja mikäli näin kävisi, eduskuntaan yltäisi Niinistö. Yhteen paikkaan tarvittaisiin yli 13 000 ääntä. Kaksi paikkaa edellyttäisi, että sinisten lista keräisi yli 26 000 ääntä. Viimeisimmissä mielipidemittauksissa sinisten kannatus on ollut prosentin luokkaa. Mikäli kaikki sinisten kannatus olisi kasautunut yhteen vaalipiiriin, puolue voisi saada Uudeltamaalta 30 000 ääntä. Kannatuksen kasautuminen yhteen vaalipiiriin on kuitenkin epätodennäköistä.

Liike Nytin kannatus ei ole mitattavissa, koska kyseessä on uusi poliittinen liike, joka ei osallistunut viime eduskuntavaaleihin. Kokoomuksesta eronnut ja Liike Nytin perustanut kansanedustaja Hjallis Harkimo Sipoosta sai viimeksi 11 400 ääntä kokoomuksen listalla. Helsingin Sanomien vetovoimakyselyssä Harkimo sijoittui neljänneksi. Muissa puolueissa arvioidaan, että Liike Nyt voi saada korkeintaan yhden kansanedustajan, ja läpimenijä olisi Harkimo itse.

Jos siniset ja Liike Nyt saavat paikkoja, ne ovat pois muilta puolueilta. Jos kumpikin saisi yhden paikan, Verkkouutisten laskelman mukaan paikat olisivat pois SDP:ltä ja keskustalta. Jos vain jompikumpi saisi paikan, paikka olisi pois SDP:ltä.

Verkkouutisten vaalipiirikohtainen laskelma on laadittu Ylen (29.3.2019) ja Helsingin Sanomien (20.3.2019) puoluekannatuspidemittausten perusteella. Kullekin puolueelle laskettu kannatus on keskiarvo näistä kahdesta gallupista. SDP:n kannatus on siten 20,6 %, kokoomuksen 17,0 %, keskustan 14,4 %, vihreiden 13,5 %, perussuomalaisten 13,1 %, vasemmistoliiton 9,4 %, RKP:n 4,4 %, kristillisdemokraattien 3,9 %, ryhmän muut 3,0 % ja sinisten 1,1 %.

Ennusteessa oletetaan, että vaalipiirikohtaisen kannatuksen muutos noudattaa valtakunnallista kannatuksen muutosta.

KORJAUS 7.4.2019 kello 9.52: Korjattu Heikki Vestman Sipoon kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi kaupunginhallituksen sijaan.

KORJAUS 7.4.2019 kello 20.48: Muutettu Arja Juvosen koulutukseksi geronomi.

KORJAUS 7.4.2019 kello 21.57: Lisätty Henrik Vuornoksen äänimääräksi 1 200 ääntä kuntavaaleissa ja korjattu Ruut Sjöblomin äänimääräksi kuntavaaleissa 360 ääntä 1 200 äänen sijaan.

KORJAUS 8.4.2019 kello 11.06: Korjattu Tuusulan kaupunginvaltuusto kunnanvaltuustoksi.

KORJAUS 10.4.2019 kello 11.14: Korjattu Antero Laukkasen kuntavaalien äänimäärä. Äänimäärä ei romahtanut 2 700 äänestä, vaan pysyi 1 200 äänessä.

Lue myös muut Verkkouutisten vaalianalyysit

Ladataan julkaisuja...

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt