[vc_row][vc_column][vc_column_text]Verkkouutisten vaalipiirikohtaisen laskelman mukaan SDP saisi tulevissa eduskuntavaaleissa kolme kansanedustajaa Keski-Suomesta. Keskusta saisi kaksi paikkaa, samoin vihreät. Kokoomus, perussuomalaiset ja vasemmistoliito jäisivät yhteen paikkaan.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1550311390589{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjI1YjE1NGVhZi02ZWI4LTRiNzctOWFjYi1jOGNiZjQ5YjJkYzIlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJrZXNraXN1b21lbi12YWFsaXBpaXJpLXBhaWthdC1lbm51c3RlJTIyJTNFJTNDJTJGZGl2JTNFJTNDc2NyaXB0JTNFJTIxZnVuY3Rpb24lMjhlJTJDdCUyQ3MlMkNpJTI5JTdCdmFyJTIwbiUzRCUyMkluZm9ncmFtRW1iZWRzJTIyJTJDbyUzRGUuZ2V0RWxlbWVudHNCeVRhZ05hbWUlMjglMjJzY3JpcHQlMjIlMjklNUIwJTVEJTJDZCUzRCUyRiU1RWh0dHAlM0ElMkYudGVzdCUyOGUubG9jYXRpb24lMjklM0YlMjJodHRwJTNBJTIyJTNBJTIyaHR0cHMlM0ElMjIlM0JpZiUyOCUyRiU1RSU1QyUyRiU3QjIlN0QlMkYudGVzdCUyOGklMjklMjYlMjYlMjhpJTNEZCUyQmklMjklMkN3aW5kb3clNUJuJTVEJTI2JTI2d2luZG93JTVCbiU1RC5pbml0aWFsaXplZCUyOXdpbmRvdyU1Qm4lNUQucHJvY2VzcyUyNiUyNndpbmRvdyU1Qm4lNUQucHJvY2VzcyUyOCUyOSUzQmVsc2UlMjBpZiUyOCUyMWUuZ2V0RWxlbWVudEJ5SWQlMjhzJTI5JTI5JTdCdmFyJTIwciUzRGUuY3JlYXRlRWxlbWVudCUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSUzQnIuYXN5bmMlM0QxJTJDci5pZCUzRHMlMkNyLnNyYyUzRGklMkNvLnBhcmVudE5vZGUuaW5zZXJ0QmVmb3JlJTI4ciUyQ28lMjklN0QlN0QlMjhkb2N1bWVudCUyQzAlMkMlMjJpbmZvZ3JhbS1hc3luYyUyMiUyQyUyMmh0dHBzJTNBJTJGJTJGZS5pbmZvZ3JhbS5jb20lMkZqcyUyRmRpc3QlMkZlbWJlZC1sb2FkZXItbWluLmpzJTIyJTI5JTNCJTNDJTJGc2NyaXB0JTNF[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]SDP kasvattaisi ennusteen mukaan paikkamääräänsä kahdesta kolmeen. Puolueen viime vaaleissa valituista kansanedustajista kumpikaan ei kuitenkaan ole tällä kerralla ehdolla. SAK:n puheenjohtajana ja sen jälkeen työministerinä ja kansanedustajana toiminut Lauri Ihalainen aikoo jäädä nyt eläkkeelle. Kahteen otteeseen ministerinä toiminut Susanna Huovinen jätti eduskunnan viime keväänä ja siirtyi Keski-Suomen ensi- ja turvakodin toiminnanjohtajaksi.
Huovisen tilalle eduskuntaan nousi työllisyysasioiden parissa työskennellyt Riitta Mäkinen, joka pyrkii uudelleen eduskuntaan. Hänen uskotaan perivän tulevissa vaaleissa Huovisen ääniä ja nousevan SDP:n listan ykköseksi. Mäkinen on Jyväskylän kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen entinen puheenjohtaja.
Ihalaisen äänten uskotaan jakautuvan ay-taustaisille ehdokkaille, joita ovat Jyväskylän Liikenteen pääluottamusmies, linja-autonkuljettaja Jukka Hämäläinen ja SAK:n alue- ja järjestöasiantuntija Ahti Ruoppila. He ovat kummatkin noin 50-vuotiaita ja Jyväskylästä.
SDP:n listalla hyvin ääniä jo viime eduskuntavaaleissa keräsi sairaanhoitaja Piritta Rantanen. Jämsän kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimivan Rantasen ääniä saattaa kuitenkin syödä entinen kansanedustaja, erityisluokanopettaja Tuula Peltonen, joka on myöskin Jämsästä. Peltonen sai kansanedustaja-aikanaan kielteistä julkisuutta ulosottoon päätyneiden meikki- ja vaatelaskujensa vuoksi.
Ehdolla on myös lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, joka on ollut julkisuudessa esillä huomattavien taksikulujensa vuoksi. Toiset pitävät Kurttilaa todennäköisenä läpimenijänä, toiset täytenä arvoituksena. Kurttilaa kritisoidaan siitä, että hän asuu Helsingissä ja käy Jyväskylässä vain töissä parina päivänä viikossa. Ennen loikkaamistaan SDP:hen Kurttila toimi keskustan opiskelijaliiton puheenjohtajana ja keskustan silloisen puheenjohtajan Anneli Jäätteenmäen avustajana, mitä SDP:n äänestäjät saattavat karsastaa.
Kalmarin unionin verkosto ulottuu koko maakuntaan
Keskustan paikkamäärä uhkaa pudota neljästä kahteen, vaikka kolmas paikka ei olekaan kaukana. Pitkäaikaisen kansanedustajan Mauri Pekkarisen poisjäännistä huolimatta keskustan ehdokaslistaa pidetään vahvana. Keskustan listan todennäköinen ykkönen on kansanedustaja Anne Kalmari, joka on ollut kaksien viime vaalien äänikuningatar Keski-Suomessa. Hänellä on vahva tukiverkosto ympäri maakunnan, parhaimmillaan tuhat ihmistä, joita kutsutaan Kalmarin unioniksi. Kalmari on maatalousyrittäjä ja suomalaisen ruoan puolestapuhuja. Tukijat olivat kuitenkin pettyneitä siihen, ettei Kalmari noussut ministeriksi tällä vaalikaudella.
Keskustan listalla toiseksi saattaa nousta 31-vuotias ensimmäisen kauden kansanedustaja Petri Honkonen. Honkonen nousi viimeksi eduskuntaan 37 vertailuäänen erolla eduskunnasta pudonneeseen vasemmistoliiton Eila Tiaiseen. Honkonen on saanut taakseen Pekkarisen vanhoja tukijoita. Historian opettajaksi valmistunut Honkonen oli Saarijärven ääniharava viime kuntavaaleissa.
Ehdolla on myös neljännen kauden kansanedustaja Aila Paloniemi Jyväskylästä. Ennen kansanedustajan uraa hän työskenteli toimittajana ja lastentarhanopettajana. Paloniemellä on vahvat peruskannattajat Jyväskylässä, mutta jos keskustan paikkamäärä tippuu kahteen, hän saattaa olla riskirajalla.
Mauri Pekkarisen ääniä kärkkymässä liuta avustajia
Potentiaalisena haastajana keskustan listalta nostetaan esiin 39-vuotias Kyyjärven kunnanjohtaja Eino Nissinen, joka toimi Mauri Pekkarisen eduskunta-avustajana ministeriaikana. Nissisen uskotaan keräävän lestadiolaisten ääniä, kun kokoomuksen varakansanedustaja Mikael Palola ei ole ehdolla. Nissisellä itsellään on kymmenen lasta. Viime eduskuntavaaleista ja kuntavaaleista hyvä tulos on jyväskyläläisellä Joonas Köntällä. Könttä toimi Paavo Väyrysen avustajana Euroopan parlamentissa ennen kuin Väyrynen erosi keskustasta. Könttä työskentelee nykyisin diplomaattina ja häntä luonnehditaan kansainväliseksi ja liberaaliksi.
Entinen kansanedustaja Petri Neittaanmäki pyrkii uudelleen eduskuntaan. Hän työskentelee eduskunnan varapuhemiehenä nykyisin toimivan Mauri Pekkarisen erityisavustajana. Neittaanmäen kuntavaalitulos Jyväskylässä jäi kuitenkin vaatimattomaksi, eikä hänen paluuseen kansanedustajaksi uskota. Melko hyvä tulos viime eduskuntavaaleista on myös metsäkoneyrittäjä Pertti Lehtomäellä, joka syrjäytti entisen kansanedustajan Lauri Oinosen ehdokaslistalta. Toisaalta tämä herättää Keuruun seudulla närää.
Perussuomalaisten sote-asiantuntija, professori Mauno Vanhala loikkasi keskustaan perussuomalaisten jakaannuttua kahtia. Vaikka Vanhala sai viime eduskuntavaaleissa 3[nbsp]800 ääntä ja kuntavaaleissakin 900, hänen läpimenoonsa keskustan listalta ei loikkauksen vuoksi uskota.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1550311219087{margin-top: 20px !important;}”][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”213078″ img_size=”large” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle” onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”213083″ img_size=”large” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle” onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][vc_column width=”1/3″][vc_single_image image=”213081″ img_size=”large” add_caption=”yes” alignment=”center” style=”vc_box_circle” onclick=”zoom” css_animation=”fadeInUpBig”][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Jyväskylän ihme saattoi jäädä kuntavaalien ilmiöksi
Vihreät ovat saamassa toisenkin paikan Keski-Suomesta, mutta paikka olisi vaalipiirin viimeinen. Viime kuntavaalien 2017 jälkeen puhuttiin Jyväskylän ihmeestä. Ensimmäisen kauden kansanedustaja Touko Aalto siivitti vihreät viidenneltä sijalta Jyväskylän suurimmaksi puolueeksi. Aalto valittiin sen jälkeen vihreiden puheenjohtajaksi, mutta hän luopui paikasta viime syksynä uupumuksen vuoksi. Aalto on päättänyt pyrkiä jatkokaudelle eduskuntaan. Palauttuaan sairauslomalta tammikuussa Aalto on saanut näkyvyyttä julkisuudessa, mutta kentällä pohditaan hänen jaksamistaan. Ilman epäonnistunutta puheenjohtajakautta Aallon äänimäärä olisi kasvanut, mutta nyt Aalto-ilmiö on kadonnut.
Nousevana tähtenä pidetään Bella Forsgréniä, joka teki kovan tuloksen kuntavaaleissa Jyväskylässä keräten 1[nbsp]300 ääntä. Forsgrén on tunnettu Jyväskylän yliopistolla, jossa hän on toiminut ylioppilaskunnan puheenjohtajana. Kuntapolitiikassa Forsgrénia näkyvämpi hahmo on sivistyslautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Irina Tuokko. Myös Tuokko on ehdolla eduskuntaan vihreiden listalta. Tuokko työskentelee Touko Aallon eduskunta-avustajana.
Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimii rehtori Meri Lumela, joka on myös Keski-Suomen vihreiden puheenjohtaja. Hän sai viimeksi eduskuntavaaleissa alle tuhat ääntä, mutta hän voi kerätä nyt liikkuvia ja varttuneempien äänestäjien ääniä.
Kokoomus kamppailee paikasta vihreiden ja keskustan kanssa
Kokoomus on jäämässä näissäkin vaaleissa yhteen paikkaan, vaikka kokoomus kamppailee viimeisestä paikasta vihreiden ja keskustan kanssa. Kokoomuksen listan selvä ykkönen on toisen kauden kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo, joka oli kokoomuksen ääniharava myös kuntavaaleissa Jyväskylässä. Entinen jääkiekkomaalivahti on tehnyt tällä vaalikaudella töitä alkoholilainsäädännön vapauttamiseksi.
Europarlamentaarikko Henna Virkkusen tilalle eduskuntaan noussut ja viimeksi varasijalle jäänyt Mikael Palola ja kokoomuksen listan kolmonen Annamaija Manninen eivät ole nyt ehdolla. Wallinheimon jälkeen kokoomuksella ei ole selviä kärkinimiä. Viime eduskuntavaaleissa 1[nbsp]200 ääntä saanut, ilmavoimista eläkkeelle jäänyt lentäjäeversti Juha Suonperä on nyt ehdolla. Hän on Jyväskylän kaupunginhallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja. Suonperän uskotaan saavan ääniä Tikkakosken varuskunta-alueelta.
Viime eduskuntavaaleissa tuhat ääntä sai sairaanhoitaja Lotta Ahola, joka oli kokoomuksen ykkönen kuntavaaleissa Jämsässä. Ahola on Keski-Suomen kokoomuksen puheenjohtaja. Jämsästä on kuitenkin ehdolla myös demarisairaanhoitaja Piritta Rantanen. Kokoomuksen listalla on lisäksi MTK:n valtuuskunnan entinen puheenjohtaja Tommi Lunttila Äänekoskelta ja muuramelainen kirurgi Ville Väyrynen, joka on kritisoinut sote-uudistusta ja valinnanvapautta. Jyväskylässä profiiliaan on nostanut kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja, yksityinen perhepäivähoitaja Katja Isömöttönen.
Perussuomalaiset Teuvo Hakkaraisen protestiäänien varassa
Perussuomalaisten paikkamäärä on tippumassa kahdesta yhteen. Perussuomalaisten kärkinimi on toisen kauden kansanedustaja, viitasaarelainen sahuri Teuvo Hakkarainen. Hakkaraisen uskotaan saavan jälleen protestiääniä politiikkaan turhautuneilta ihmisiltä maaseudulta ja nuorilta kaupungista. Hakkaraisen luonnehditaan olevan teeskentelemätön kansanmies, kävelevä keskisormi Helsingin herroille. Hakkarainen on saanut alkoholinkäytöstään ja töppäilyistään huolimatta ääniä myös helluntailaisilta, mutta hänet on erotettu helluntaiseurakunnasta. Kuluvalla kaudella Hakkarainen on saanut tuomion kiihotuksesta kansanryhmää vastaan sekä kollegansa pahoinpitelystä ja seksuaalisesta ahdistelusta.
Ehdolla on myös perussuomalaisten entinen kansanedustaja, 79-vuotias Kauko Tuupainen. Perussuomalaisten viime vaalien ääniharava Toimi Kankaanniemi harkistee vielä ehdokkuutta. Eduskuntavaalien jälkeen Kankaanniemeltä meni ministeriposti sivu suun, kun hänen naisille lähettelemät seksiviestit vuotivat julkisuuteen. Perussuomalaisten hajotessa Kankaanniemeä ei pyydetty mukaan sinisiin. Kankaanniemi on kristillisdemokraatteja edeltäneen Suomen kristillisen liiton entinen puheenjohtaja. Myös Kankaanniemi on helluntailainen.
Vasemmistoliitto nappaa paikan takaisin
Vasemmistoliitto on tekemässä paluuta eduskuntaan ja saamassa yhden paikan Keski-Suomesta. Viimeksi eduskunnasta pudonnut toimittaja Eila Tiainen pyrkii takaisin eduskuntaan. Hän oli vasemmistoliiton ääniharava Jyväskylän kuntavaaleissa 900 äänellä.
Kova haastaja on Äänekosken kaupunginvaltuuston puheenjohtaja ja vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Juho Kautto. Entisen paperityöntekijän ja Paperiliiton työehtosihteerin uskotaan keräävän ääniä teollisuuskaupungissa, jossa hän oli ääniharava jo kuntavaaleissa. Kautto on jäänyt kaksissa eduskuntavaaleissa varasijalle. Kauttoa voi hyödyttää se, että viime eduskuntavaaleissa 3[nbsp]500 ääntä kerännyt ylikonstaapeli Jari Halttunen Äänekoskelta on eronnut perussuomalaisista eikä ole nyt ehdolla.
Vasemmistoliiton ehdokkaana on myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja Sonja Karppinen ja laukaalainen koulunkäynninohjaaja Tiia Lehtonen, jolla on vahva profiili sosiaalisessa mediassa.
Verkkouutisten ennuste on laadittu Ylen helmikuun (7.2.2019) ja Helsingin Sanomien (16.1.2019) tammikuun mielipidemittausten perusteella. Kullekin puolueelle laskettu kannatus on keskiarvo näistä kahdesta gallupista. SDP:n kannatus on siten 20,5 %, kokoomuksen 18,4 %, keskustan 15,6 %, vihreiden 13,8 %, perussuomalaisten 10,9 %, vasemmistoliiton 9,0 %, RKP:n 4,2 %, kristillisdemokraattien 3,8 %, ryhmän muut 2,7 % ja sinisten 1,3 %.
Ennusteessa oletetaan, että vaalipiirikohtainen kannatuksen muutos noudattaa valtakunnallista kannatuksen muutosta.[/vc_column_text][/vc_column][/vc_row][vc_row css=”.vc_custom_1550309578443{margin-top: 20px !important;}”][vc_column][vc_raw_html]JTNDZGl2JTIwY2xhc3MlM0QlMjJpbmZvZ3JhbS1lbWJlZCUyMiUyMGRhdGEtaWQlM0QlMjI4NDBkYjljMC03ODZkLTRlOGEtYTg4ZS1lNDM3NmJlMTJmODMlMjIlMjBkYXRhLXR5cGUlM0QlMjJpbnRlcmFjdGl2ZSUyMiUyMGRhdGEtdGl0bGUlM0QlMjJ2YWFsaXBpaXJpdC0yMDE5LWtlc2tpc3VvbWklMjIlM0UlM0MlMkZkaXYlM0UlM0NzY3JpcHQlM0UlMjFmdW5jdGlvbiUyOGUlMkN0JTJDcyUyQ2klMjklN0J2YXIlMjBuJTNEJTIySW5mb2dyYW1FbWJlZHMlMjIlMkNvJTNEZS5nZXRFbGVtZW50c0J5VGFnTmFtZSUyOCUyMnNjcmlwdCUyMiUyOSU1QjAlNUQlMkNkJTNEJTJGJTVFaHR0cCUzQSUyRi50ZXN0JTI4ZS5sb2NhdGlvbiUyOSUzRiUyMmh0dHAlM0ElMjIlM0ElMjJodHRwcyUzQSUyMiUzQmlmJTI4JTJGJTVFJTVDJTJGJTdCMiU3RCUyRi50ZXN0JTI4aSUyOSUyNiUyNiUyOGklM0RkJTJCaSUyOSUyQ3dpbmRvdyU1Qm4lNUQlMjYlMjZ3aW5kb3clNUJuJTVELmluaXRpYWxpemVkJTI5d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI2JTI2d2luZG93JTVCbiU1RC5wcm9jZXNzJTI4JTI5JTNCZWxzZSUyMGlmJTI4JTIxZS5nZXRFbGVtZW50QnlJZCUyOHMlMjklMjklN0J2YXIlMjByJTNEZS5jcmVhdGVFbGVtZW50JTI4JTIyc2NyaXB0JTIyJTI5JTNCci5hc3luYyUzRDElMkNyLmlkJTNEcyUyQ3Iuc3JjJTNEaSUyQ28ucGFyZW50Tm9kZS5pbnNlcnRCZWZvcmUlMjhyJTJDbyUyOSU3RCU3RCUyOGRvY3VtZW50JTJDMCUyQyUyMmluZm9ncmFtLWFzeW5jJTIyJTJDJTIyaHR0cHMlM0ElMkYlMkZlLmluZm9ncmFtLmNvbSUyRmpzJTJGZGlzdCUyRmVtYmVkLWxvYWRlci1taW4uanMlMjIlMjklM0IlM0MlMkZzY3JpcHQlM0U=[/vc_raw_html][/vc_column][/vc_row][vc_row][vc_column][vc_column_text]
Lue myös muut Verkkouutisten vaalianalyysit
[verkkojulkaisut tag=”ekvaalit2019″][/vc_column_text][/vc_column][/vc_row]
KORJAUS 17.2.2019 klo 12.39: Poistettu jutusta tieto, että Bella Forsgrén seurustelee Irina Tuokon kanssa. Forsgrénin mukaan tämä ei pidä enää paikkaansa. Korjattu myös Sonja Karppisen nimi oikeaan muotoon.
