Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n mukaan valtion taloudellista asemaa arvioitaessa on valtionvelan lisäksi huomioitava omaisuus, joka on suuruudeltaan samaa luokkaa kuin velka. Valtiolla on omaisuutta arviolta sadan miljardin euron arvosta sisältäen yhtiöomaisuutta, maata ja metsää, rakennuksia, teitä ja rautateitä.
VTV toteaa vuosikertomuksessaan, että valtion omaisuudella on yleensä muitakin tavoitteita kuin pelkkä tuotto. Omistamisella voi olla strateginen merkitys esimerkiksi energia-alan omistuksissa ja yhteiskunnallisia tehtäviä monopoliaseman kautta. Maaomaisuudella voidaan tarjota virkistyspalveluita ja rakennuskantaan liittyy historiallisia arvoja.
Tarkastusvirasto korostaa valtion omaisuuden hallinnassa suunnitelmallisuutta ja pitkän aikavälin strategisia tavoitteita.
– Politiikassa lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet kilpailevat yhteiskunnan huomiosta. Ihmiset hakeutuvat nopeiden, näyttävien ja näpsäyttävien politiikkalupausten äärelle. Päättäjillä on käytettävissään yhä enemmän ja laadukkaampaa tietoa, mutta tiedon hyödyntäminen on nopeatahtisessa ympäristössä haastavaa. Pitkäjänteisyys on kuitenkin valtionhallinnon toiminnassa olennaista, tarkastusviraston pääjohtaja Tytti Yli-Viikari muistuttaa.
Kun valtio harkitsee menojen tai uusien investointien rahoituskeinoksi omaisuuden myyntiä, pääjohtajan mukaan olisi tarkasteltava myös muita vaihtoehtoja, esimerkiksi velanottoa.
– Omaisuuden myynnissä on otettava huomioon, että tällöin omaisuudesta saatavat tulovirrat lakkaavat tulevaisuudessa, Yli-Viikari muistuttaa.
Valtion eläkerahastossa on nykyään viidesosa valtion omaisuudesta. Arvoltaan merkittävää rahastoa on käytetty eräänlaisena puskurisäästörahastona. Eläkerahaston omaisuutta on käytetty talousarvion tasapainottamiseen, ja hyvinä aikoina rahastoon on tehty suunniteltua suurempia siirtoja.
– Laissa asetettu tavoiteko eläkerahastolle on ongelmallinen nyt, kun tavoitteen saavuttaminen on jo lähellä. Rahaston sijoitusstrategiassa voi korostua liikaa sen varmuudesta huolehtiminen, ja tällöin rahaston tuotto voi jäädä alhaisemmaksi, Yli-Viikari toteaa.
Tarkastusvirasto suosittaa valtiolle nykyistä kattavampaa riskienhallintapolitiikkaa. Tällöin yllättävät tapahtumat eivät halvauta valtion kykyä tuottaa palveluita. Yli-Viikari muistuttaa, että riskienhallintaa tarvitaan myös kokonaiskuvan luomiseksi valtionhallinnosta ja -taloudesta. Se puolestaan parantaa ihmisten luottamusta valtion toimintaan.
