Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko sekä kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo. HANDOUT / MTV OY / ONNI OJALA/ LEHTIKUVA

Simon Elo: Voivatko kokoomus ja keskusta yhdistyä?

Miksi kaupungistuvassa Suomessa pitää olla erikseen maaseudun ja kaupunkien porvaripuolueet? kirjoittaja kysyy.

Suomessa on perinteisesti ollut kaksi suurta porvaripuoluetta eli keskusta ja kokoomus. Keskusta on kanveesissa vasemmistohallituksessa ja kokoomuksen gallupkannatus on oppositiossa sahannut 16-18 prosentin välillä.

Voi perustellusti sanoa, että juuri nyt suomalainen porvari nukkuu yönsä huonosti. On uskallettava ajatella tulevaisuutta laatikon ulkopuolelta.

Keskusta uhkaa jämähtää pysyvästi noin kymmenen prosentin kannatusta saavaksi keskisuureksi puolueeksi. Jopa kymmenen prosentin haamurajan alle, sillä väestöllinen kehitys ei suosi perinteistä maaseudun puoluetta. Kun kaupunkialueiden väestö kasvaa ja maaseutualueiden pienenee niin samalla heikkenee keskustapuolueen luonnollinen kannatuspohja.

Keskustan ydinkannatusalueiden äänillä ei enää nousta pääministeripuolueeksi, vaan kannatusta pitäisi saada siellä, missä kokoomus on vahvimmillaan: etelä- ja länsi-Suomen kaupungeissa.

Kokoomuslainen voi kysyä, että miksi kokoomuslaisen pitäisi olla kiinnostunut keskustan tulevaisuudesta?

Keskusta on ollut ja on tulevaisuudessakin luontevin hallituskumppani kokoomukselle, joten politiikassa kannattaa katsoa myös muihin kuin vain omaan pöytään.

Historiallisesti keskustalaisia ja kokoomuslaisia yhdistää halu edistää reilua markkinataloutta ja sosialismin kahleista vapaata yhteiskuntaa. Keskustan liittyminen yhteen Suomen historian vasemmistolaisimmista hallituksista on toivoakseni lyhyt harharetki.

Kokoomuksen pitkäaikainen kansanedustaja Ben Zyskowicz esitti vuonna 2007, että keskusta ja kokoomus voisivat yhdistyä uudeksi puolueeksi 10–20 vuoden päästä.

Helmikuussa julkaistussa Poliittiset mustelmani -kirjassani (Minerva) uudistan zyskowiczilaisen esityksen:

Keskustaoikeistolaisten porvareiden on yhdistettävä voimansa. Uusi keskustaoikeistolainen puolue olisi 25-30 prosentin kannatuksella jopa Suomen suurin puolue.

Hajaannus suosii vasemmistoa

Kokoomus ja keskusta ovat kummatkin tällä vuosituhannella todistaneet, että puolueaktiiveihin mahtuu sekä arvokonservatiiveja että arvoliberaaleja. Arvokysymykset eivät siis ole ylitsepääsemätön puolueita jakava tekijä.

Esimerkiksi aluepolitiikka on varmasti kokoomusta ja keskustaa erottava tekijä, mutta onko sekään ylitsepääsemätön este?

Eurooppa-politiikassa keskusta on hyväksynyt EU-jäsenyyden Suomen kansallisten etujen mukaiseksi ratkaisuksi jo hyvän aikaa sitten. Kummatkin puolueet tekevät pesäeron radikaaliliikkeisiin ja puolustavat laillisuutta.

Talous- ja veropolitiikassakin yhteisymmärrys voi löytyä. Esimerkiksi keskustan lokakuussa 2014 järjestämässä Työpäivä-seminaarissa kokoomuksen Jan Vapaavuori ja keskustan Juha Sipilä olivat samaa mieltä siitä, että puolueiden pitäisi sopia, että kokonaisveroaste ei saa nousta seuraavaan 12 vuoteen. Näin oikeistolaisena kuulostaa hyvältä lähtökohdalta.

Suomessa on ollut vuosikymmeniä porvarillinen enemmistö, mutta keskustaoikeiston hajanaisuus on antanut vasemmistolle suhteettoman suuren vallan. Vasemmistopuolueet ovat kyenneet keskenään keskustaoikeistoa parempaan yhteistyöhön ja kilpailuttaneet hallitustunnusteluissa kokoomusta ja keskustaa vastakkain.

Ajatukseni puolueiden yhdistämisestä voi tuntua omituiselta ja epämiellyttävältäkin tilanteessa, jossa keskusta istuu vasemmistohallituksessa, jota kokoomus oikeutetusti haastaa oppositiosta.

Hallituksia tulee ja hallituksia menee. Päivänpolitiikassa syntyy pian uusi tilanne.

Talous yhdistää

Vasemmistohallituksen jäljiltä keskustan entinen tavoite on jälleen ajankohtainen: Suomen talous on laitettava kuntoon. Siihen tavoitteeseen on kokoomuslaisena helppo yhtyä.

Otammeko keskustaoikeistolaisina aloitteen itsellemme vai annammeko vaaleista toiseen valttikortit vasemmistolle?

“Se, että suurten porvaripuolueiden keskinäinen kyräily koituu demareiden hyödyksi, ei ole järkevää, eikä ainakaan porvaripuolueiden etu,” Jan Vapaavuori kirjoitti blogissaan tammikuussa 2007.

Porvarin ei pidä olla niin hyväuskoinen, että kustantaa itse köytensä, johon hänet hirtetään.

Kansallisen kokoomuksen perustamiskokouksessa linjattiin vuonna 1918, että tarvitaan ”kansallinen kokoomus yli vanhojen, merkityksensä menettäneiden puoluerajojen, jotka jo liian kauan ovat toisistaan erottaneet samoin ajattelevia kansalaisia.”

Miksi vahvasti kaupungistuvassa Suomessa pitää olla erikseen maaseudun ja kaupunkien porvaripuolueet?

Simon Elo

Simon Elo

Simon Elo on kokoomuksen Espoon kaupunginvaltuutettu ja sinisten eduskuntaryhmän entinen puheenjohtaja.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt