Puolan mahdollinen EU ero, ”Polexit”, on ollut esillä Brexitin jälkeen. Kriisi on syventynyt, kun Puolan perustuslakituomioistuin on kyseenalaistanut EU:n perussopimusten ensisijaisuusperiaatteen.
Britannian EU-eron myötä myös Puolan korkein oikeus antoi varoituksen, jonka mukaan maa saattaa joutua eroamaan Euroopan unionista.
Puolassa perustuslakituomioistuimen mukaan tiettyjen perussopimusten artiklojen osalta ensisijaisuusperiaate ei tule kyseeseen. Kyseessä on kiistanalainen päätös, sillä Puola on liittyessään EU:hun ne hyväksynyt.
Puolan perustuslakituomioistuimen tuomarit siis käytännössä päättivät, että kansallinen perustuslaki on etusijalla EU:n lainsäädäntöön nähden. Tämä laukaisi suurmielenosoitukset.
Arviolta 100[nbsp]000 ihmistä kokoontui sunnuntaina 10. lokakuuta Varsovaan osoittamaan tukensa Puolan EU-jäsenyydelle. Heidän joukossaan oli Donald Tusk, Eurooppa-neuvoston entinen puheenjohtaja ja nykyinen Puolan oppositiopuolue Kansalaisfoorumin keulahahmo.
Debatti EU:n ja Puolan välillä
Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen ja Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki kohtasivat tiistaina Euroopan parlamentin täysistunnossa keskustelussa Puolan jatkuvista haasteista ja EU:n oikeusvaltioperiaatteesta.
Von der Leyen sanoi, että tilanne on pahentunut komission toimien keskellä. Hän ei ilmoittanut uusista konkreettisista ratkaisuista, vaikka monet parlamentissa painostavat komissiota käynnistämään mekanismin, joka voisi pitkän prosessin jälkeen mahdollisesti katkaista Puolalta EU varoja.
Saksan liittokansleri, Angela Merkel on puolestaan kehottanut jatkamaan vuoropuhelua ja varoittanut Brysseliä nopeista toimista.
Morawiecki puolestaan väitti EU:n syrjivän Puolaa ja syytti muita EU-jäsenmaita valikoivasta lähestymistavasta perusperiaatteiden noudattamiseen. Hän vaati myös, että Puolan perustuslakituomioistuimen tuomiosta ei pitäisi olla huolissaan. Lisäksi hän syytti Brysseliä vallan ylittämisestä ja yrittämisestä luoda ylikansallinen valtio ilman jäsenvaltioiden suostumusta.
Bingham-keskuksen tutkija Patryk Wachowiec, sanoo BBC:lle, että pitkittyessään kriisi syventää Puolan ja Euroopan tuomioistuinten välisen oikeudellisen yhteistyön ongelmia, erityisesti tuomioiden vastavuoroista tunnustamista. Wachowiecin mukaan Puolan hallitus yrittää suojella oikeuslaitoksen uudistusta.
Puolan hallitus on kuitenkin virallisesti sulkenut pois Polexitin.
EU:n ja Puolan kriisin kehittyminen
Toisin kuin Puolan hallitus, ovat puolalaiset yleisesti ottaen EU myönteisiä. Vuoden 2003 kansanäänestyksessä 74 prosenttia äänestäjistä kannatti liittymistä EU:hun. Tällä hetkellä noin 80 prosenttia Puolan väestöstä kannattaa EU-jäsenyyttä.
Puolalaiset ovat hyötyneet suuresti sisämarkkinoiden eduista ja EU-varoista. Politicon mukaan Puola on netonnut vuodesta 2004 lähtien 127 miljardia euroa EU:lta. Se on enemmän kuin mikään muu jäsenmaa.
Nämä varat ovat muuttaneet Puolaa, sillä EU:sta saaduilla varoilla on luotu Puolassa valtavasti infrastruktuuria. Lisäksi vuodesta 2004 lähtien yli kaksi miljoonaa puolalaista on käyttänyt vapaata liikkuvuutta hyväkseen työskentelemällä ulkomailla.
Komissio voisi esimerkiksi ryhtyä Puolan rahoituksen pidättämiseen, sillä EU:n elpymisvälineestä 57 miljardia Puolalle tarkoitettuja varoja on vielä hyväksymättä. Lisäksi EU voisi määrätä Puolalle päivittäisiä sakkoja, joita voitaisiin vaatia Euroopan unionin tuomioistuimen kautta.
EU:ta tukevat mielenosoitukset Puolassa korostavat kuitenkin sitä, kuinka myönteisesti Puolan kansalaiset suhtautuvat EU:hun ja Euroopan unionin tuomioistuimen rooliin lopullisena ratkaisijana kaikissa EU:n lainsäädäntöön liittyvissä asioissa.
Puolassa on kuitenkin myös pelätty, että tilanne voi muuttua. Monet puolalaiset ovat huolissaan EU-varojen pidättämisestä oikeusvaltiota koskevien kiistojen takia. Tällöin tunne siitä, ettei EU:hun kuuluminen ole enää kansan edun mukaista saattaisi kasvaa.
Bijan Rezai Jahromi
