Voiko joku joutua vastuuseen koronakriisissä menetyistä ihmishengistä? NIAID-RML CC BY 2.0 

Voiko vastuulla toimiva virkamies sanoa olleensa koronasta väärässä?

Huolimattomuus ja piittaamattomuus ovat mahdollisia virkavirheen perusteita.

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun professori Jussi Kivistö esittää twitterissä painavan kysymyksen, jota saatetaan joutua pohtimaan.

– Voisiko virkavastuulla toimiva virkamiesasiantuntija myöntää olleensa julkisesti väärässä useissa merkittävissä asioissa koskien koronakriisin hoitamista?, professori kysyy.

– Tämä ei ole syytös, vaan aito kysymys, joka koskettaa etupäässä juridista näkökulmaa.

Hänelle huomautetaan, että päätökset tehdään senhetkisen parhaan tiedon perusteella. Toisaalta esimerkiksi laumasuojateorian edistämistä on uskottu tietoiseksi taustalinjaksi.
 
– Niin, kai ”huolimattomuus”, ”piittaamattomuus” tms. ovat mahdollisia virkavirheen perusteita, mutta esimerkiksi epidemian mallinnuksessa näitä ei voida helposti osoittaa, vaikka premissit olisivat jo päätöshetkellä riittävän [!] selvästi vääriä. ”Kun parhaansa yrittää, se riittää”, Kivisto kuvailee.

Kivistöllä on twiiteissä erikoinen kyyninen ajatus tai johtopäätös. Hän kysyy retorisesti, että jos terveydenhuollon kantokyky olisi rajaton, eikö se nykystrategialla tarkoittaisi sitä, että voisimme ajaa viruksen koko väestön läpi turvallisesti.

Oikeushistorian professori Jukka Kekkonen esittää keskustelussa toiveen.

– Olisi myös kiinnostavaa kuulla eri asiantuntijoiden arvioita siitä, millaiseen kuolleisuuteen korona johtaa Suomessa verrattuna siihen, mitä he sanoivat vuosi sitten, Kekkonen toteaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt