Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen kysyy blogissaan ”onko eduskunta oikeasti varautunut itsekään koronakriisiin”. Hänen johtopäätöksensä on, että valtiosääntöä pitäisi muuttaa.
Heinonen käy pohjustukseksi läpi torstaita. Sanna Marin (sd.) määräsi koko hallituksen niin sanotusti omaehtoiseen karanteeniin, kun ministeri Tuula Haataisen ja ministeri Aino-Kaisa Pekosen epäiltiin ehkä altistuneen koronavirukselle.
Heinonen siteeraa THL:n ohjeita, joiden mukaan ”lähipiiri ei ole karanteenissa, koska he eivät ole olleet lähikontaktissa tartunnan saaneeseen, toisin kuin karanteeniin asetettu. Karanteeniin asetetun oireettoman henkilön lähipiiri ei ole tartuttava”. ”Tartunnan saamisesta siihen, että potilas voi tartuttaa muita, on viivettä. Tämän takia altistuneen, mutta oireettoman henkilön omaisten ei kannata rajoittaa elämäänsä”.
– Tässä valossa Marinin hallitus noudatti huomattavasti tiukempaa linjaa. Muiden ministereiden kohdalla Marinin päätös oli siis vahvaa varmistamista, Timo Heinonen toteaa.
Hän huomauttaa keskustan vieneen ketjun vieläkin pidemmälle, kun ministerien kanssa kokoustanut ryhmäjohtaja siirtyi myös omaehtoiseen karanteeniin.
– Mahdollinen tartuntaketju oli siis jo todellakin pitkä. Samalla logiikalla olisi pitänyt ehkä jo asettaa koko eduskunta karanteeniin, sillä ministerit olivat tällä viikolla eduskunnassa, istunnoissa, istuntosalissa ja paikoillaan, mutta myös eduskunnan kahvilassa ja niin edelleen.
Kansanedustaja sanoo tämän jälkeen pääsevänsä aiheeseen. Se on: onko eduskunta oikeasti varautunut koronatartuntaan?
– On varmasti vain ajan kysymys, kun ensimmäinen covid-19 -tartunta todetaan kansanedustajalla tai kansanedustajien kanssa aktiivisesti töitä tekevillä virkamiehillä tai muulla talossa toimivalla henkilökunnalla. Onko edes mahdollista, että näin ei jossain vaiheessa tapahtuisi?, Timo Heinonen kirjoittaa.
Hän kysyy, mitä tapahtuu, jos vastaava epäilytilanne tulee kansanedustajien keskuuteen tai virkamieskuntaan. Tai entä, kun eduskunnassa varmistetaan ensimmäinen koronatartunta.
– Varotoimenpide on se, että kyselytunneille ja äänestyksiin osallistuu vain noin 1/4 kansanedustajista eli 53 kansanedustajaa niin sanotun ”herrasmies- tai herrasnaissopimuksen” mukaisesti. Tämähän on lähinnä vain teatraalinen ulospäin tehty toimenpide, jolla halutaan osoittaa, että eduskunnassa otetaan etäisyyttä. Totuus tilanteesta on kuitenkin aika lailla toinen.
Heinonen huomauttaa, että ehkä 100-150 kansanedustajaa käy edelleen istuntosalissa ilmoittautumassa samassa tilassa. Osa heistä jää saliin.
– Samat 200 kansanedustajaa jakaantuvat ristiin vielä 17 eri valiokuntaan. Jokaisessa valiokunnassa on 17-25 varsinaista jäsentä ja lisäksi 9-19 varajäsentä. Kokouksissa on siis 20-30 henkeä ja myös paikalle tulevia asiantuntijoita, hän laskeskelee verkkoa.
– Ketju on valmis ja jos minä esimerkiksi tartunnan saisin, niin tuolla ketjulla vähintään puoli (eduskunta)taloa tai ehkä koko talo olisi kaksi viikkoa ei omaehtoisessa vaan määrätyssä karenssissa.
Timo Heinonen huomauttaa puolustusvoimien jakaneen varusmiehet kolmeen eri ryhmään. Kukin on neljä viikkoa palveluksessa kahdessa eri paikassa, eivätkä ryhmät tapaa toisiaan. Tämä on hänen mukaansa ”fiksua. Armeija toimii oikein ja varautuu”.
– Kysymys kuuluukin, että olisiko eduskunnan myös pitänyt tehdä tosiasiallisesti neljä 50 kansanedustajan ryhmää, jotka eivät tapaisi toisia istunnoissa eivätkä edes valiokunnissa. Kyllä. Tämä olisi täysin mahdollista ja esimerkiksi valiokuntien kokoonpanoja voidaan helposti päätöksenteon varmistamiseksi muuttaa.
– Neljä 50 kansanedustajan ryhmää ei siis tapaisi toisia vaan yksi vuorotellen hoitaisi viikon jaksoissa täysistunnot ja äänestykset. Muut ryhmät voisivat hoitaa kuitenkin erillään jopa eri rakennuksissa valiokuntien työtä, hän ehdottaa.
Timo Heinonen ihmettelee myös, että eduskunta ei ole pystynyt ottamaan käyttöön juurikaan etätyön mahdollisuuksia.
– Valtiosääntöä olisi siis muutettava. Minusta se pitää nyt joka tapauksessa tehdä ja saada eduskunta tässäkin mielessä varautuneeksi pahimpaan.
– Nyt vaarana on, että järjestelmä yhdestä tai kahdesta tartunnasta halvaantuu kokonaan. Voisiko niin oikeasti tapahtua? Mitä sitten tehtäisiin?, hän kysyy.
