Osinkojen viiden prosentin lähdeveroa ei olisi asiantuntijatyöryhmän selvityksen mukaan perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Kiinteistösijoitusten verotukseen ehdotetaan sen sijaan muutoksia.
Työryhmän tehtävänä oli hallitusohjelman mukaisesti selvittää, onko osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille mahdollista ottaa käyttöön viiden prosentin lähdevero.
Vaikka viiden prosentin lähdeverolle on sinällään löydettävissä perusteita veropohjan tiivistämisen näkökulmasta, työryhmä kuitenkin katsoo, että erillistä osinkojen lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi verojärjestelmää.
Työryhmän mukaan ehdotettu osinkojen lähdevero soveltuisi huonosti nykyiseen osinkoverojärjestelmään ja tekisi nykyisestä osinkoverojärjestelmästä entistä monimutkaisemman. Veroon liittyisi elementtejä, joita ei voida perustella hyvän verojärjestelmän näkökulmasta.
Ehdotettu viiden prosentin lähdevero kohdistuisi vain kotimaisiin osinkoihin, jolloin ulkomailta saadut osingot jäisivät verotuksen ulkopuolelle samoin kuin muut sijoitustuotot.
Veroa ei myöskään voitaisi periä ulkomaisilta osingonsaajilta siltä osin kuin Suomen solmimat verosopimukset rajoittavat verotusoikeutta. Työryhmän arvion mukaan osinkojen lähdeverolla olisi todennäköisesti myös käyttäytymisvaikutuksia ja kertyvien verotuottojen määriin liittyy epävarmuutta.
Läpivirtausmalli edellyttää jatkotarkastelua
Työryhmä selvitti myös mahdollisuuksia periä ulkomaisten rahastojen ja muiden verovapaiden yhteisöjen kiinteistösijoituksista saamista voitoista kohtuullista veroa.
Työryhmä on tarkastellut erityisesti kotimaisten pääasiallisesti kiinteistöihin ja kiinteistöarvopapereihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelua veropohjan turvaamisen näkökulmasta.
Tältä osin merkittävimmäksi mahdolliseksi veropohjan tiivistämiskohteeksi nousi selvityksessä se, että ulkomaiset kiinteistörahastot vapautuvat kokonaan Suomesta saadun tulon verotuksesta sen takia, että ne EU-oikeuden nojalla rinnastuvat kotimaiseen erikoissijoitusrahastoon, joka on erillinen verovapaaksi säädetty yhteisö.
Työryhmä on arvioinut, voitaisiinko kiinteistöihin sijoittavien erikoissijoitusrahastojen verokohtelu eriyttää muista sijoitusrahastoista ja erikoissijoitusrahastoista.
Työryhmä on tarkastellut tässä tarkoituksessa erityisesti niin sanottua läpivirtausmallia ja mahdollisuutta rajata sen käyttö harvempiomisteisiin erikoissijoitusrahastoihin.
Suomen verojärjestelmässä puhdas läpivirtausmalli olisi kuitenkin uudenlainen järjestelmä, joka edellyttäisi jatkotarkastelua ottaen myös huomioon EU-oikeuden tuleva kehitys.
Työryhmä tarkasteli myös vaihtoehtoista mallia, jossa kiinteistöomaisuuteen sijoittavilta erikoissijoitusrahastoilta poistettaisiin verovapaus. Tämä olisi kuitenkin laaja ja periaatteellinen muutos rahastojen verotukseen.
Lisäksi työryhmä katsoo, että kansallista sääntelyä tuloverolaissa olisi veropohjan tiivistämisen näkökulmasta perusteltua muuttaa, jotta mahdollistettaisiin aikaisempaa laajemmin verosopimuksissa sallittu verotusoikeuden käyttö kiinteistön välillisissä luovutustilanteissa.
Erityisesti välillisissä kiinteistösijoitusrakenteissa voi syntyä tilanteita, joissa Suomi ei kansallisen sääntelyn nojalla voi verottaa luovutuksesta ulkomaiselle sijoittajalle syntyvää voittoa, vaikka usea Suomen solmima verosopimus sinällään sallisi sen.
