Tunnettu amerikkalainen historiantutkija ja tietokirjailija Anne Applebaum pitää Venäjän johdon viimeaikaisia toista maailmansotaa koskevia väitteitä räikeänä vääristelynä. Erityisen huolestunut Applebaum on systemaattiselta vaikuttavasta kampanjasta, jolla presidentti Vladimir Putin on pyrkinyt vierittämään syyn maailmansodan syttymisestä Puolan harteille.
– Yhden ainoan viikon aikana Putin nosti esiin Puolan vastuun toisesta maailmansodasta peräti viisi kertaa, Applebaum kertoo The Atlantic -lehdessä.
Putin oli hänen mukaansa esittänyt väitteen muun muassa venäläiselle liikemiesryhmälle. Venäjän puolustusministeriössä järjestetyssä tilaisuudessa presidentti oli kutsunut Saksassa 1930-luvulla palvellutta Puolan suurlähettilästä ”saastaksi” ja ”antisemitistiseksi siaksi”.
– Tavattuaan presidentin Venäjän parlamentin puhemies vaati julkisesti Puolaa pyytämään anteeksi sodan sytyttämistä, Applebaum toteaa.
Tosiasiassa natsi-Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939 ja Neuvostoliitto 17. syyskuuta 1939. Taustalla oli Saksan ja Neuvostoliiton välinen Molotov-Ribbentrop-sopimus, jonka salaisessa lisäpöytäkirjassa diktaattorit Adolf Hitler ja Josif Stalin jakoivat Euroopan etupiireihin.
Viimeksi joulukuussa Putin kuitenkin kiisti jyrkkäsanaisesti Molotov-Ribbentrop-sopimuksella olleen minkäänlaista vaikutusta toisen maailmansodan syttymiseen.
Kremlin uudelleen käynnistämällä historiallisten tosiasioiden muuntelulla voi Applebaumin mukaan olla vakavia seurauksia.
– Jos kyse olisi vain jonkinlaisesta heitosta – vähäisestä retkestä etäisen menneisyyden hämäriin tapahtumiin – kukaan ei välittäisi. Historiassa tämänkaltaiset valheet ovat kuitenkin johtaneet katastrofiin. Neuvostoliiton toteuttamat etniset puhdistukset itäisessä Puolassa ja Baltian maissahan alkoivat heti hyökkäyksen jälkeen. Satojatuhansia puolalaisia ja baltteja pidätettiin ja kyyditettiin idän siirtokuntiin ja keskitysleireille, Applebaum toteaa.
Hän pitää mahdollisena, että tällä kertaa kyse ei ole vain Venäjän sisäisestä hengennostatuksesta, vaan jostain muusta.
– Ellei Venäjä ollut syyllinen sotaan, ehkä se olikin uhri, ja uhrithan toki ansaitsevat kompensaation. Kenties Venäjä käyttää nyt joitakin historiallisia ylijäämäargumentteja väittääkseen, että sen kuuluu saada lisää alueita Ukrainasta. Ehkä Venäjä, joka on jo pitkään tähynnyt Valko-Venäjän suuntaan, käyttää vastaavia argumentteja tehdäkseen jo ennestään riippuvaisesta maasta täysverisen provinssinsa, Applebaum pohtii.
– Tietenkin myös Baltian maissa monet ovat syvästi hermostuneita Venäjän innostuksesta Molotov-Ribbentrop-sopimusta kohtaan – ryöstihän sen salainen lisäpöytäkirja niiltä itsenäisyyden lähes puolen vuosisadan ajaksi. Voisiko tämä olla alkusoittoa uudelle hyökkäykselle niiden suvereniteettia vastaan? Tai jollekin muulle hirmuteolle? Sodan juurisyitä koskevilla valheilla on taipumus johtaa johonkin paljon pahempaan.
Putinin todennäköisimmäksi motiiviksi Applebaum arvelee halun horjuttaa Puolan kansainvälistä asemaa.
– Niin toimimalla hän heikentää ja epävakauttaa koko kylmän sodan jälkeistä järjestystä – ja juuri sehän on ollut hänen ulkopolitiikkansa keskeinen päämäärä kahden vuosikymmenen ajan, hän toteaa.
