Venäjän presidentti Vladimir Putinin vaatimus Nato-takuista herättää ihmetystä Venäjä-asiantuntijoissa.
Putin totesi eilen Venäjän vaativan, että Yhdysvallat Nato-liittolaisineen antaa kirjallisen vakuutuksen siitä, ettei puolustusliitto laajene enää lainkaan itään. Lisäksi Putin vaati takuita siitä, ettei ”Venäjää uhkaavia asejärjestelmiä” sijoiteta maan rajojen välittömään läheisyyteen.
Putinin esitys oli mielenkiintoinen myös suomalaisesta vinkkelistä. Venäjältä on aiemmin viestitty mahdollisen Nato-jäsenyyden olevan Suomen oma asia.
– Hyökkäysten ehkäiseminen, välikohtausten hoitaminen ja virhearvioiden välttäminen – kaikki tämä estää sodan syttymistä. Mutta miksi hakea jälleen Naton laajenemisen pysäyttämisestä juridisia takuita, joita ei voida antaa ja joihin ei luotettaisi vaikka ne annettaisiinkin, Carnegie Moscow Center -ajatushautomon johtaja Dmitri Trenin pohtii Twitterissä.
Entinen Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläs ja nykyinen Stanfordin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Michael McFaul sanoo olevansa samaa mieltä Treninin kanssa.
Hän muistuttaa myös puolustusliiton tämän hetken tilanteesta uusien jäsenten suhteen.
– Naton laajenemiselle ei ole puolustusliiton sisällä juuri nyt lainkaan tukea. Tämä on keksitty ”uhka”, ei todellinen, hän jatkaa, viitaten Vladimir Putinin maalailuihin Venäjää lähenevästä Natosta.
Venäjä vaatii mahdottomia
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu katsoo, ettei Venäjän tyytymättömyys Euroopan vallitsevaan turvallisuusjärjestykseen ole uutta vaan jatkumoa kylmän sodan loppumisesta.
– Selvien vaatimuksien lyöminen tiskiin (kirjalliset takuut Naton laajentumisen pysäyttämisestä) sotilaallisella painostuksella ryyditettynä on uutta, hän toteaa Twitter-ketjussaan.
Hänkin huomauttaa, ettei Nato ole nyt laajenemassa. Ukrainassa myös tuskin nähdään Venäjän kammoamia asejärjestelmiä.
– Yhtäältä Putin vetää punaiset rajansa kauas. Nato pitkästä aikaa tilanteessa, jossa laajentumista ei näkyvissä, ja Ukrainan jäsenyysmahdollisuudet ovat ohuet. Ohjuspuolustusjärjestelmien sijoittaminen Ukrainaan vaikuttaa myös aika kaukaiselta vaihtoehdolta.
Toisaalta Venäjän presidentti vaatii Pesun mukaan mahdottomia.
– Länsi ei jousta – varsinkaan de jure – sen turvallisuusjärjestelmän keskeisistä periaatteista, eikä Venäjälle anneta mitään kirjallisia turvallisuustakuita. Vaatiiko Venäjä tietoisesti mahdottomia ja luo perusteita aggressiolle?, tutkija pohtii.
Hänen mukaansa Vladimir Putin pyrkii varmasti tietoisesti kasvattamaan Naton kynnystä ottaa uusia jäseniä pitkällä aikavälillä alleviivaamalla päätöksen riskejä.
– Viestille löytyy hedelmällistä maaperää yllättävän monessa Nato-pääkaupungissa. Jännitteitä strategisen konseptin laadintaan?, Pesu jatkaa.
Hän nostaa esiin myös Suomen näkökulman.
– Viimeistään 2014 on ollut selvää, että Suomen Nato-jäsenyyttä joudutaan pohtimaan uudenlaisessa riski- ja uhkaympäristössä. Putinin kommentit korostavat entisestään tätä, Matti Pesu sanoo.
Tutkija toteaa kuuluvansa siihen koulukuntaan, jossa katsotaan Suomen voivan saavuttaa paljon kehittämällä nykyistä sotilaallista yhteistyötä.
– Jäsenyydellä olisi kiistattomia hyötyjä, mutta myös päivänselviä riskejä. En ole tällä hetkellä varma, että balanssi kääntyy Nato-jäsenyyden puolelle. Tilanne voi toki muuttua.
LUE MYÖS:
Näkökulma: Venäjä esittää Naton kieltämistä Suomelta
Vladimir Putin vaatii takuita siitä, ettei Nato enää laajene itään
Deterring attacks,dealing w/incidents,&avoiding miscalculation – all this works to prevent war;but why again seek legal guarantees of #NATO’s non-expansion that cannot be given,& even if given,would not be trusted?
— Dmitri Trenin (@DmitriTrenin) December 2, 2021
PS There is ZERO support for NATO expansion right now within the alliance. This is an invented "threat", not a real one. https://t.co/hx8eVlwomA
— Michael McFaul (@McFaul) December 2, 2021
Venäjän tyytymättömyys Euroopan vallitsevaan turvallisuusjärjestykseen ei ole uutta vaan jatkumoa kylmän sodan loppumisesta. Selvien vaatimuksien lyöminen tiskiin (kirjalliset takuut Naton laajentumisen pysäyttämisestä) sotilaallisella painostuksella ryyditettynä on uutta. 2/
— Matti Pesu (@PesuMatti) December 2, 2021
Toisaalta Putin vaatii mahdottomia. Länsi ei jousta — varsinkaan de jure — sen turvallisuusjärjestelmän keskeisistä periaatteista, eikä Venäjälle anneta mitään kirjallisia turvallisuustakuita. Vaatiiko Venäjä tietoisesti mahdottomia ja luo perusteita aggressiolle? 4/
— Matti Pesu (@PesuMatti) December 2, 2021
Venäjän painostuspolitiikan ajoitus osuu myös murroskohtaan, jossa Aasia noussut Yhdysvaltain strategiseksi päänäyttämöksi. Eurooppa-politiikkaa sopeutetaan. Tässä 2 toisiinsa vahvasti kytkeytyvää ulottuvuutta: Euroopan puolustus ja Venäjä-suhteet. 6/
— Matti Pesu (@PesuMatti) December 2, 2021
Kuuluun itse koulukuntaan, joka katsoo, että käytännönläheisyys euroatlanttisessa turvallisuusjärjestyksessä on kasvanut ja Suomi voi nykyistä sotilaallista yhteistyötä kehittämällä saavuttaa paljon. 10/
— Matti Pesu (@PesuMatti) December 2, 2021