Verkkouutiset

Naton ulkoministerikokous Latviassa keskiviikkona. LEHTIKUVA / AFP Gints Ivuskans

Vladimir Putinin vaatimus ihmetyttää: Tämä on keksitty uhka

Venäjä vaatii Natolta takuita, joita se ei asiantuntijoiden mukaan voisi koskaan antaa.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Venäjän presidentti Vladimir Putinin vaatimus Nato-takuista herättää ihmetystä Venäjä-asiantuntijoissa.

Putin totesi eilen Venäjän vaativan, että Yhdysvallat Nato-liittolaisineen antaa kirjallisen vakuutuksen siitä, ettei puolustusliitto laajene enää lainkaan itään. Lisäksi Putin vaati takuita siitä, ettei ”Venäjää uhkaavia asejärjestelmiä” sijoiteta maan rajojen välittömään läheisyyteen.

Putinin esitys oli mielenkiintoinen myös suomalaisesta vinkkelistä. Venäjältä on aiemmin viestitty mahdollisen Nato-jäsenyyden olevan Suomen oma asia.

– Hyökkäysten ehkäiseminen, välikohtausten hoitaminen ja virhearvioiden välttäminen – kaikki tämä estää sodan syttymistä. Mutta miksi hakea jälleen Naton laajenemisen pysäyttämisestä juridisia takuita, joita ei voida antaa ja joihin ei luotettaisi vaikka ne annettaisiinkin, Carnegie Moscow Center -ajatushautomon johtaja Dmitri Trenin pohtii Twitterissä.

Entinen Yhdysvaltain Venäjän-suurlähettiläs ja nykyinen Stanfordin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Michael McFaul sanoo olevansa samaa mieltä Treninin kanssa.

Hän muistuttaa myös puolustusliiton tämän hetken tilanteesta uusien jäsenten suhteen.

– Naton laajenemiselle ei ole puolustusliiton sisällä juuri nyt lainkaan tukea. Tämä on keksitty ”uhka”, ei todellinen, hän jatkaa, viitaten Vladimir Putinin maalailuihin Venäjää lähenevästä Natosta.

Venäjä vaatii mahdottomia

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Matti Pesu katsoo, ettei Venäjän tyytymättömyys Euroopan vallitsevaan turvallisuusjärjestykseen ole uutta vaan jatkumoa kylmän sodan loppumisesta.

– Selvien vaatimuksien lyöminen tiskiin (kirjalliset takuut Naton laajentumisen pysäyttämisestä) sotilaallisella painostuksella ryyditettynä on uutta, hän toteaa Twitter-ketjussaan.

Hänkin huomauttaa, ettei Nato ole nyt laajenemassa. Ukrainassa myös tuskin nähdään Venäjän kammoamia asejärjestelmiä.

– Yhtäältä Putin vetää punaiset rajansa kauas. Nato pitkästä aikaa tilanteessa, jossa laajentumista ei näkyvissä, ja Ukrainan jäsenyysmahdollisuudet ovat ohuet. Ohjuspuolustusjärjestelmien sijoittaminen Ukrainaan vaikuttaa myös aika kaukaiselta vaihtoehdolta.

Toisaalta Venäjän presidentti vaatii Pesun mukaan mahdottomia.

– Länsi ei jousta – varsinkaan de jure – sen turvallisuusjärjestelmän keskeisistä periaatteista, eikä Venäjälle anneta mitään kirjallisia turvallisuustakuita. Vaatiiko Venäjä tietoisesti mahdottomia ja luo perusteita aggressiolle?, tutkija pohtii.

Hänen mukaansa Vladimir Putin pyrkii varmasti tietoisesti kasvattamaan Naton kynnystä ottaa uusia jäseniä pitkällä aikavälillä alleviivaamalla päätöksen riskejä.

– Viestille löytyy hedelmällistä maaperää yllättävän monessa Nato-pääkaupungissa. Jännitteitä strategisen konseptin laadintaan?, Pesu jatkaa.

Hän nostaa esiin myös Suomen näkökulman.

– Viimeistään 2014 on ollut selvää, että Suomen Nato-jäsenyyttä joudutaan pohtimaan uudenlaisessa riski- ja uhkaympäristössä. Putinin kommentit korostavat entisestään tätä, Matti Pesu sanoo.

Tutkija toteaa kuuluvansa siihen koulukuntaan, jossa katsotaan Suomen voivan saavuttaa paljon kehittämällä nykyistä sotilaallista yhteistyötä.

– Jäsenyydellä olisi kiistattomia hyötyjä, mutta myös päivänselviä riskejä. En ole tällä hetkellä varma, että balanssi kääntyy Nato-jäsenyyden puolelle. Tilanne voi toki muuttua.

LUE MYÖS:

Näkökulma: Venäjä esittää Naton kieltämistä Suomelta

Vladimir Putin vaatii takuita siitä, ettei Nato enää laajene itään

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)