Verkkouutiset

Moskovan Kreml. LEHTIKUVA / AFP Dimitar Dilkoff

Vladimir Putinin toimista pöyristyttiin: Kuin Josif Stalinin ajalta

Venäjä järjestää Martin Kraghin mukaan jälleen näytösoikeudenkäyntejä ”kansallispetturien” vaientamiseksi.
MAINOS (artikkeli jatkuu alla)

Neuvostoliiton tunnetuimpien toisinajattelijoiden Andrei Saharovin ja Jelena Bonnerin karkotus kumottiin joulukuussa 1986 maan silloisen johtajan Mihail Gorbatšovin määräyksestä. Taustalla vaikutti Gorbatšovin ajama glasnost-politiikka, jonka ajateltiin ilmentävän demokratiaa, oikeusvaltioperiaatetta ja humanismia.

Ennen kuolemaansa vuonna 1989 Saharov oli mukana perustamassa ihmisoikeusjärjestö Memorialia, jonka tavoitteina oli Josif Stalinin diktatuurikauden ihmisoikeusloukkausten dokumentointi ja poliittisen vainon uhrien puolustaminen. Käsittelemällä avoimesti menneisyyden häpeällisimpiä vaiheita haluttiin ruotsalaisen Venäjä-asiantuntijan Martin Kraghin mukaan varmistaa, että vastaavat hirmuteot eivät enää koskaan toistuisi.

Presidentti Vladimir Putinin aikana poliittinen sorto on kuitenkin palannut osaksi maan todellisuutta. Jo vuonna 2013 Memorialin ihmisoikeuskeskus luokiteltiin ”ulkomaiseksi agentiksi”, mikä vaikeutti sen toimintaa merkittävästi. Sen jälkeen järjestöä on ajettu yhä ahtaammalle, kunnes Venäjän korkein oikeus viime joulukuussa määräsi lopulta sen sisarorganisaatioineen lakkautettavaksi kokonaan.

– Kahdessa oikeuden istunnossa 28. ja 29. joulukuuta viranomaisten motiivit tulivat selviksi. Syyttäjä Aleksei Zjafiarov selitti, että Memorialin tavoitteena oli ainoastaan ”maan epävakauttaminen”. Sitä syytettiin sekä Venäjän että Neuvostoliiton ”mustamaalaamisesta” sekä ”natsien” ja ”maanpetturien” kunnian palauttamisesta, Ruotsin ulkopoliittisen instituutin Itä-Euroopan tutkimusalueen varajohtajana toimiva Kragh sanoo Svenska Dagbladetissa.

Petturijahti kiihtyy

Syyttäjä Zjafiarov piti raskauttavana myös Memorialin harjoittamaa poliittisia vankeja koskevien tietojen julkaisemista, koska se on ollut hänen mukaansa omiaan luomaan ”kielteisiä asenteita Venäjän oikeusjärjestelmää kohtaan”.

– Syytteet muistuttavat Stalinin ajan näytösoikeudenkäyntejä. Memorialia vastaan kohdistetuissa hyökkäyksissä ei silti ole mitään yllättävää. Syyttäjän esittämät salaliittoteoriat juontavat juurensa Putinin maaliskuussa 2014 esittämiin varoituksiin ”viidennestä kolonnasta” ja ”kansallispettureista”, Kragh toteaa.

Putin näyttää siis juurruttaneen venäläiseen valtiokoneistoon ajattelun, jossa yhä kovemmiksi käyvät sortotoimet ovat oikeutettu ja välttämätön puolustusmekanismi sisäisiä ja ulkoisia uhkia vastaan. Sillä, että uhat ovat tosiasiassa suurelta osin kuvitteellisia, ei ole niinkään merkitystä.

– Kreml ei aio pyyhkiä menneisyyttä pois, vaan alistaa sen hallintaansa. Se haluaa viljellä historiankirjoitusta, joka palvelee ensisijaisesti isänmaallista kertomusta maan suuruudesta, ei sellaista, joka voi toimia pohdinnan ja sovinnon lähteenä. ”Miksi meidän pitäisi hävetä ja katua”, syyttäjä Zjafiarov kysyi, ”sen sijaan, että ylpeilisimme kunniakkaalla menneisyydellämme”, kertoo Kragh.

MAINOS (sisältö jatkuu alla)
Uusimmat
MAINOS (sisältö jatkuu alla)
MAINOS

Hyvä Verkkouutisten lukija,

Kehitämme palveluamme ja testaamme uusia sisältöformaatteja erityisesti mobiililaitteille. Haluaisitko osallistua testiin tässä ja nyt? Se vie vain muutaman minuutin.

(Uusi sisältö aukeaa painiketta klikkaamalla)