Jos Venäjän sotatoimet Ukrainaa vastaan eskaloituvat, poliittiset ja sotilaalliset jännitteet Euroopassa kasvavat entisestään. Tutkija Ksenija Kirillovan mukaan tilanne huolestuttaa yhä enemmän myös venäläisiä superrikkaita, jotka pelkäävät uutta talouspakotteiden aaltoa ja sen vaikutuksia.
– Aiempi kokemus viittaa siihen, että heidän innostuksensa sotaa ja sen seurauksia kohtaan ei ole kovinkaan suurta, Kirillova kirjoittaa Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Lännen jo aiemmin asettamat henkilökohtaiset pakotteet ovat hänen mukaansa iskeneet venäläisiin oligarkkeihin kaksinkertaisesti – ensinnäkin suorien vaikutustensa kautta ja toiseksi siksi, että pakotteet ovat ajaneet presidentti Vladimir Putinin hallinnon kansallistamaan heidän omaisuuttaan. Kansallistamisia, joita on kutsuttu kaunistelevasti tervehdyttämistoimiksi, on toteutettu eri verukkeilla – muun muassa talouden elvyttämiseen ja uudelleenjärjestelyihin vedoten.
Oligarkit ovat Kirillovan mukaan huolissaan muustakin kuin omasta liiketoiminnastaan.
– Venäjän superrikkaat – kuten myös Putin on happamasti todennut – säilyttävät ja käyttävät rahansa lännessä, hän toteaa.
Venäläisen rahaeliitin jäsenillä on asuntoja lännessä, he shoppailevat läntisissä luksusliikkeissä, viettävät vapaa-aikaansa lännessä, lähettävät lapsensa länsimaisiin kouluihin, ja heidän yrityksiään palvelevat läntiset lakimiehet ja kirjanpitäjät.
– Kuten Yhdysvaltain ulkoministeriön ex-virkamies Aleksei Sobtšenko on sanonut, näille ihmisille mikään ei ole pahempaa kuin joutua eroon lännestä ja sen tarjoamista eduista. Siksi on hyvin todennäköistä, että he tekevät kaikkensa välttääkseen joutumasta uudelle pakotelistalle, Kirillova huomauttaa.
Pelottelu on jo alkanut
Vladimir Putin näyttää Ksenija Kirillovan mukaan ymmärtävän, että monet hänen lähipiirinsä jäsenistä tuskin pysyvät lojaaleina Kremlin harjoittamalle politiikalle, jos heidän lännessä olevaan omaisuuteensa kohdistuu todellinen uhka.
Tämä näkyy hänen mukaansa yhä selvemmin muun muassa Venäjän television propagandassa, jossa venäläiset, joilla on lapsia tai omaisuutta ulkomailla, on leimattu turvallisuusriskiksi. Kremlin propagandistit ovat varoittaneet viranomaisten löytävän ja tuhoavan petturit, missä maailmankolkassa he sitten piileksivätkään.
– On mahdollista, että jotkut oligarkit ymmärtävät tämän tappouhkauksena, Kirillova sanoo.
Hän muistuttaa, että Kremlin vainoharhaisuus ei suinkaan rajoitu vain oligarkkeihin, vaan näkyy jatkuvina puhdistuksina myös valtakoneiston sisällä.
– Esimerkiksi huhtikuussa 2019 toteutettiin laajamittaisia puhdistuksia ja pidätyksiä turvallisuuspalvelu FSB:n riveissä, Kirillova toteaa.
Putin on saattanut hänen mukaansa kyetä näillä toimillaan toistaiseksi eliminoimaan palatsivallankumouksen riskin. Samalla Venäjän eliitti on kuitenkin havahtunut ymmärtämään, että juuri Putin on viimeinen lukko, joka suojaa heitä kansan vihalta.
– Kuten venäläiset ja saksalaiset sosiologit jo vuonna 2004 totesivat, oligarkki on Venäjällä lähes kirosana. Sittemmin mielikuva rikkaista on tavallisen kansan silmissä entisestään huonontunut, sanoo Kirillova.
Venäläiset ovat hänen mukaansa aiempaa tietoisempia siitä, että Putin ajaa lähinnä oligarkkien etuja. Riippumattoman Levada-tutkimuslaitoksen mukaan vuonna 2020 jo 38 prosenttia kansasta oli tätä mieltä, kun vuonna 2017 niin oli kertonut ajattelevansa vain 31 prosenttia vain vastaajista.
– Vaikka se ei edelleenkään ole enemmistön näkemys, suuri sota voi muuttaa niin kansan kuin superrikkaiden vallanpitäjien laskelmat, hän ennustaa.
