Oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyin elokuinen murhayritys ja hänelle ilmeisen tekaistujen syytteiden nojalla langetettu vankeustuomio ovat entisestään viilentäneet lännen ja Venäjän suhteita.
Vaikka presidentti Vladimir Putinin johtama Venäjä on kehittynyt yhä autoritaarisempaan suuntaan ja sen ulkopolitiikka on aiempaa aggressiivisempaa, osa läntisistä poliitikoista elättelee edelleen toiveita erimielisyyksien sivuuttamisesta ja suhteiden normalisoinnista.
Näin on tapahtunut European Council on Foreign Relations -ajatushautomon ohjelmajohtajan Nicu Popescun mukaan useaan otteeseen aiemminkin, vaikka liennytysyritykset ovat epäonnistuneet kerta toisensa jälkeen.
– Läntiset tarjoukset uudesta alusta perustuvat ajatukselle, jonka mukaan sen tulisi perustua molemminpuolisille myönnytyksille, vallitsevan turvallisuustilanteen jäädyttämiselle jokseenkin nykyiselleen – ei vähintään Itä-Euroopassa – sekä runsaskätiselle annokselle diplomaattisia korulauseita, Popescu sanoo.
– Venäjän lähestymistapa on toisenlainen. Sillä ei ole mitään diplomaattisia uudelleenarviointeja vastaan sinänsä, mutta se ei varmastikaan halua arvioida uudelleen omaa ulkopolitiikkaansa, vaan päinvastoin toteuttaa sitä yhä päättäväisemmin ottein, hän toteaa.
Venäjä ei ole hänen mukaansa kiinnostunut vallitsevan turvallisuustilanteen säilyttämisestä, vaan haluaa vahvistaa vaikutusvaltaansa lähialueillaan. Jos länsi haluaa lämmitellä suhteitaan Venäjään, länsi on osapuolista se, jonka pitää ensin yksipuolisesti perääntyä, ajatellaan Kremlissä.
Vain kova linja kantaisi hedelmää
Siinä, missä läntiset lepyttelijät ovat pitkään saaneet hakata päätään seinään, Venäjä on Popescun mukaan oppinut kääntämään alituiset liennytystoiveet omaksi edukseen.
– Jokainen uusi tarjous suhteiden uudesta alusta tavallaan vain ruokkii Venäjän haluttomuutta todelliseen vuoropuheluun. Miksi tehdä vastavuoroisia myönnytyksiä, jos on mahdollisuus, että muutaman vuoden päästä keskeisten länsivaltojen uudet johtajat tarjoavat jälleen uutta alkua, Popescu sanoo.
Venäjän asenne muuttuisi hänen mukaansa vasta silloin, jos länsi pitäisi tiukasti kiinni kannoistaan eikä tekisi uusia liennytykseen tähtääviä avauksia muutaman vuoden välein.
– Hyökkäävämpi linja suhteessa Venäjään saattaisi tietyissä kysymyksissä – neuvottelutarjouksiin yhdistettynä – jossain määrin paradoksaalisesti tuottaa parempia tuloksia kuin säännölliset ehdotukset uudesta alusta. Tämä tarkoittaa sitä, että pakotteiden luoman paineen ylläpitäminen, Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen hylkääminen ja EU:n itäisten naapurimaisen kanssa toteutettavan turvallisuusyhteistyön syventäminen voi olla kivisempi, mutta lopulta myös varmempi tie normaaliin kanssakäymiseen Venäjän kanssa, hän toteaa.
