Koronaviruspandemia haastaa vallanpitäjiä eri puolilla maailmaa, mutta Venäjällä sen poliittiset seuraukset saattavat tuoreen arvion mukaan muodostua presidentti Vladimir Putinin kannalta jopa kohtalokkaiksi.
– Riippumattoman tutkimusyhtiö Levada Centerin toteuttama uusi selvitys osoittaa, että pandemian synnyttämät olosuhteet ovat vakavasti heikentäneet Kremlin edellytyksiä luoda talouskasvua ja julkishyödykkeitä, jotka ovat historiallisesti olleet Putinin vakauden kaksi keskeistä tukipilaria, Maria Snegovaja, Denis Volkov ja Stepan Gontšarov kirjoittavat Foreign Policy -lehdessä.
– Tämä yhdessä pitkän aikavälin trendien, kuten kansalaisoikeuksien merkityksen kasvun ja urbanisaation, kanssa avaa Venäjää viimeiset 20 vuotta johtaneelle miehelle yllättävän karun näkymän, he sanovat.
Snegovaja työskentelee tutkijana Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa. Volkov on Levada Centerin apulaisjohtaja ja Gontšarov sen vanhempi tutkija.
Vuoden 2008 finanssikriisi aiheutti Venäjällä vuosia kestäneen taloudellisen stagnaation, jonka seurauksena Putinin kansansuosio laski aina Krimin miehitykseen vuonna 2014 ja sen laukaisemaan patrioottisen hurmoksen aaltoon saakka. Nyt presidentin asema on heidän mukaansa huomattavasti vuotta 2008 vaikeampi.
– Esimerkiksi Putinin luottamuslukemat, joita mitataan pyytämällä venäläisiä nimeämään johtajia, joihin he luottavat, ovat pudonneet tammikuun 35 prosentista 25 prosenttiin toukokuussa 2020. Tämä indikaattori ei ole laskenut näin alas kertaakaan 20 vuoteen, he toteavat.
Myös Putinin kansansuosio on vajonnut Levadan viimeisimmässä mittauksessa historiallisen alhaiselle tasolle.
Yhteiskunta muuttuu nopeasti
Putinin hallinnon kannalta epäedullisia eivät ole vain lyhyen aikavälin trendit, vaan myös pitemmän aikavälin kehitys on omiaan heikentämään hänen asemaansa, Snegovaja, Volkov ja Gontšarov arvioivat.
Venäjä on heidän mukaansa modernisoitunut nopeassa tahdissa. Jo neljännes maan väestöstä asuu suurissa kaupungeissa, ja yli 40 prosenttia kansalaisista etsii tietonsa internetistä ja voi siten halutessaan ohittaa Kremlin kontrollissa toimivat perinteiset valtamediat.
– Vuoden 2010 jälkeen ruohonjuuritason mobilisaatio on lisääntynyt Venäjällä vahvistaen sosiaalisia siteitä etenkin yhteisötasolla. Seurauksena tästä kansalaisoikeuksien merkitys on viime vuosina voimakkaasti korostunut, he sanovat.
Asennetutkimuksissa yhä useampi venäläinen kertoo pitävänsä sananvapautta, oikeutta rauhanomaiseen kokoontumiseen ja tiedonsaantia keskeisen tärkeinä.
– Enemmän vapauksia arvostava trendi korostui nuorten ja koulutetumpien vastaajien keskuudessa, mikä viittaa siihen, että tällaiset tuntemukset vain lisääntyvät tulevaisuudessa, he toteavat.
Putinin ote saattaa kirvota
Vuoden 2008 taloustaantuma ja muut Putinin valtakaudella aiemmin koetut kriisit ovat näyttäytyneet tutkijoiden mukaan ongelmina, joita vallanpitäjät kykenevät ratkaisemaan. Tällä kertaa niin ei kuitenkaan ole.
– Meneillään oleva pandemia paljastaa Kremlin kyvyttömyyden tarjota sekä pitemmän aikavälin talouskasvua että päivittäisiä sosiaalipalveluja. Uhkaava terveydenhuollon kriisi vain vauhdittaa Kremliin kohdistuvat yleisen tyytymättömyyden trendiä, tutkijat sanovat.
– Samaan aikaan kuin Putin vanhenee, Venäjän yhteiskunta muuttuu yhä modernimmaksi, urbaanimmaksi ja vähemmän riippuvaiseksi valtion kontrolloimasta mediasta. Venäjä ei enää ole yhteiskunta, jota on mahdollista hallita puhtaasti itsevaltaisin ottein, he toteavat.
Vaikka Venäjällä on edelleen merkittävät taloudelliset reservit, Putin saattaa heidän mukaansa käydä entistä selvemmin rasitteeksi sille järjestelmälle, jonka hän on itse luonut.
– Vuoteen 2024 – seuraavien valtiollisten vaalien vuoteen – mennessä muutoksista on saattanut tulla niin syviä, että ne haastavat Putinin edellytyksiä säilyttää otteensa vallasta perinpohjaisesti uudella tavalla, Snegovaja, Volkov ja Gontšarov ennustavat.
