Vladimir Putin. LEHTIKUVA/AFP

Tutkija: Vladimir Putinilla on syytä vakavaan huoleen

Venäläiset ovat tutkijan mukaan pettyneitä ja kyllästyneitä valtaan takertuvaan presidenttiinsä.

Presidentti Vladimir Putinin kannatus on koronakriisin myötä vajonnut historiallisen alhaisiin lukemiin. Samaan aikaan jo kolmannes riippumattoman Levada Center -tutkimuslaitoksen tuoreen kyselyn vastaajista ilmoittaa, ettei luota yhteenkään venäläispoliitikkoon – ei myöskään presidenttiin.

Vielä talvella vuosi 2020 näytti Putinin kannalta hyvältä. Perustuslain muutosten oli määrä avata hänelle mahdollisuus jatkaa presidenttinä ainakin vuoteen 2036 ilman suurempia soraääniä, ja suurisuuntaisten voitonpäivän juhlallisuuksien piti siivittää hänen kannatuksensa uuteen nousuun.

– Sitten tuli virus ja asiat alkoivat muuttua, nimekäs Venäjä-asiantuntija Konstantin von Eggert kirjoittaa Visegrad Insight -verkkojulkaisussa.

– Putin ilmaantui Moskovan lähellä sijaitsevaan tartuntatautisairaalaan sonnustautuneena johonkin, mikä muistutti avaruusasua, kun kaikilla muilla hänen ympärillään oli yksinkertaiset hengityssuojaimet. Sitten seurasi laimea ilmoitus rajoitustoimista, mutta ilman virallista hätätilajulistusta, hän sanoo.

– Myöhemmin, kun videomateriaalia pitkistä ambulanssijonoista sairaaloihin, tukossa olevista vuodeosastoista ja terveydenhuoltohenkilöstöstä työskentelemässä ilman perussuojavarusteita tuli julki massoittain, Putin teki toisen poliittisen virheliikkeen, joka luultavasti aiheutti toistaiseksi suurimman iskun hänen rakentamalleen järjestelmälle. Kansakunnalle suunnatussa tv-puheessaan hän yhtäkkiä sysäsi kaiken vastuun epidemian hoitamisesta alueiden kuvernööreille, jotka eivät tosiasiassa ole vaaleilla valittuja, vaan presidentin nimittämiä ja vailla paljonkaan itsenäistä toimivaltaa, von Eggert toteaa.

Aika valmistautua Putinin lähtöön

Vuonna 1952 syntynyttä Putinia ympäröi tiivis ”hovi”, jonka jäseniä yhdistävät samankaltaiset neuvostoajan kokemukset ja usein myös tausta KGB:ssä tai muissa valtion turvallisuuselimissä. Tämä selittää von Eggertin mukaan osittain sen, miksi Putinin on vaikea hahmottaa yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja osoittaa kansalle uutta uskottavaa missiota.

– Yksinkertaistetusti sanottuna covid-19-hätätila on nostanut dramaattisesti valokeilaan jotakin, mikä oli tapahtunut jo aiemmin: aika on ajanut Putinin hallinnon ohi. Yhä useampi venäläinen on lopulta huomannut tämän, hän sanoo.

Vaikka iso osa kansasta on menettänyt luottamuksensa Putiniin, von Eggert ei usko, että maan nykyistä oppositiota haluttaisiin noin vain nostaa valtaan.

– Oppositio ei näytä venäläisten silmissä riittävän tuoreelta, ja sillä on ainakin toistaiseksi vaikeuksia luoda kattava visio Venäjästä ilman Vladimir Vladimirovitšia. Mielipidemittaukset vahvistavat tämän. Putinille se on silti vain tilapäinen lohdutus, hän toteaa.

Hänen mukaansa Venäjä ei romahda samaan tapaan kuin Neuvostoliitto 1990-luvun alussa, koska kansa, jolla on paljon hävittävää, ei yksinkertaisesti salli niin tapahtua. Muutokset voivat silti olla suhteellisen dramaattisia, kun oikeusvaltiojärjestelmän tila ja sosiaalinen epätasa-arvo korostuvat kotimaisella agendalla ja Kiina nousee Venäjän keskeiseksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi haasteeksi.

– Putinille tulee tuottamaan vaikeuksia pitää kiinni poliittisesta vallasta vuoden 2024 jälkeen, jolloin hänen nykyinen (neljäs) presidenttikautensa päättyy. On aika ryhtyä valmistautumaan hänen vääjäämättömään – ja todennäköisesti lopulliseen – lähtöönsä, von Eggert ennustaa.

Kommentit

Miksi kommentit eivät näy? »Kommentoinnin säännöt