Kun toisen maailmansodan syttymiseen johtaneen Molotov-Ribbentrop-sopimuksen solmimisesta on tullut kuluneeksi 80 vuotta, Kreml pyrkii tunnetun venäläistoimittajan ja -kommentaattorin Konstantin von Eggertin mukaan todistelemaan, että Neuvostoliitto ei ollut hyökkääjä, vaan uhri.
– Kampanjan tavoitteena on vakuuttaa venäläiset ja muu maailma siitä, että vuoden 1939 katastrofi oli lännen aikaansaannosta ja että Puola ja Baltian maat, jotka olivat aggression uhreja, olivatkin tosiasiassa yhtä pahoja kuin miehittäjät ja olivat tehneet omat sopimuksensa natsien kanssa, von Eggert kirjoittaa Deutsche Wellen julkaisemassa kolumnissa.
Venäjän sisä- ja ulkopolitiikkaa aktiivisesti kommentoiva von Eggert on toiminut muun muassa BBC:n Moskovan toimiston päällikkönä sekä yksityisen venäläisen Kommersant FM -radiokanavan päätoimittajana.
Stalin-kultti on vaikuttamisen väline
Siitä saakka, kun Venäjä vuonna 2014 liitti Krimin laittomasti itseensä ja aloitti sotatoimet Itä-Ukrainassa, presidentti Vladimir Putinia on hänen mukaansa usein verrattu neuvostodiktaattori Josif Staliniin. Putin on nyt mukautunut tähän rinnastukseen tavalla, joka saa välillä suorastaan groteskeja ilmenemismuotoja. Tähän on von Eggertin mukaan kolme syytä.
– Ensinnäkin hän kiihdyttää tahtia luodakseen maan historiasta, identiteetistä ja isänmaallisuudesta oman versionsa, jolla hän kyllästää venäläiset. Siinä valtioauktoriteetti on aina oikeassa ja oikeamielinen – käyttipä sitä tsaari, pääsihteeri tai presidentti. Ylevin kansalaisvelvollisuus on kyseenalaistamatta hyväksyä tämän auktoriteetin näkemys ja olla valmis kuolemaan, kun se käskee niin tekemään, hän sanoo.
Neuvostoliiton kansojen toisessa maailmansodassa tekemät uhraukset on von Eggertin mukaan valjastettu Putinin propaganda-aseeksi, jolla hän pyrkii oikeuttamaan harjoittamaansa eristäytymispolitiikkaa.
– Stalinin kyynisyyden sekä ”pragmaattisuudeksi” ja ”kansallisten etujen puolustamiseksi” kutsutun aggression ylistäminen palvelevat tätä tarkoitusta hyvin varsinkin aikana, jolloin venäläiset ovat mielipidetiedustelujen mukaan alkaneet välittää taloudellisista ja sosiaalisista kysymyksistä enemmän kuin ulkomaisista seikkailuista, hän toteaa.
”Olen mainettanikin pahempi”
Toinen motiivi Stalinin ihannoinnille on von Eggertin mukaan Putinin halu pelotella länttä.
– ”Te sanotte, että minä olen paha. Itse asiassa olen vielä pahempi kuin te sanotte minun olevan!” Tämä on tyypillinen viesti eristetyltä autoritaariselta johtajalta, jonka keskeinen huoli on olla vaikuttamatta ”heikolta” sen enempää kotimaisen yleisön kuin ulkopuolisten kumppanienkaan silmissä. Putin haluaa kontrolloida narratiivia eikä halua, että hänen nähdään noudattavan muita sääntöjä kuin omiaan, von Eggert kuvailee.
Kolmas tekijä liittyy hänen mukaansa vuoteen 2024, jolloin Putin aikoo edelleen pitää Venäjän ohjat tiukasti käsissään.
– Vaikka Venäjän perustuslain tarkistaminen ja presidentin toimikausia koskevien rajoitusten poistaminen on edelleen mahdollista, se ei olisi luonteenomaista, hän sanoo.
Hänen mukaansa Putinia miellyttävät Krimin valtauksen kaltaiset odottamattomat ja näyttävät tempaukset. Sellainen voisi olla ”uuden” valtion muodostaminen yhdistämällä Venäjän ohjauksessa toimivat niin sanotut Donetskin ja Luhanskin kansantasavallat Venäjään.
– Se voisi antaa Venäjän vahvalle miehelle tekosyyn uuden perustuslain voimaan saattamiselle ja presidenttikausien kellon käynnistämiselle uudelleen. Kansalaisten muistuttaminen siitä, että Stalin toimi vastaavasti, saattaa valmistella heitä tuleviin käänteisiin. Minulle Putinin viestissä ei ole epäselvyyttä: ”Olemme tehneet niin aikaisemmin. Voimme tehdä niin uudelleen”, von Eggert toteaa.
