Venäjän presidentti Vladimir Putin oli vajaat 20 vuotta sitten varsin eri linjalla Natosta kuin nyt. Tuolloin Moskova vielä vahvisti jokaisen maan oikeuden valita itse turvallisuusjärjestelynsä, vaikka Venäjän naapurimaiden Nato-jäsenyyksistä varoitettiinkin. Natoa presidentti kuvaili ensisijaisesti puolustusliitoksi. Ero Kremlin nykyiseen retoriikkaan on suuri.
Vuonna 2000 Venäjän presidentiksi nousseelta Putinilta kysyttiin helmikuussa 2002 Wall Street Journalin haastattelussa muun muassa hänen suhtautumisestaan Natoon. Aihe oli tuolloin tapetilla Baltian maiden orastavan Nato-jäsenyyden vuoksi. Pitkä haastattelu löytyy yhä kokonaisuudessaan Kremlin kotisivuilta.
Haastattelussa Putinilta kysyttiin esimerkiksi, onko hän valmis siihen, että Baltian maat liittyvät Natoon ja mitä se Venäjälle merkitsisi.
– Jokaisella maalla on oikeus valita tapa, jolla se varmistaa turvallisuutensa. Tämä pätee myös Baltian maihin, presidentti vahvisti ensin.
– Toiseksi ja tarkemmin, Nato on ensisijaisesti puolustusliitto. Voin vain toistaa sen, mitä olen sanonut useita kertoja. Liiton laajentumisen olisi tarkoitus parantaa kansainvälistä turvallisuutta ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta. Kysykää newyorkilaisilta: tuntevatko he olonsa turvallisemmaksi, koska Latvia, Liettua ja Viro liittyvät Natoon? Uskon, että heidän vastauksensa olisi ”ei”. Monet heistä saattavat joka tapauksessa yksinkertaisesti pohtia, missä nämä maat ovat. Ja jos venäläisiltä kysytään, olisiko tämä hyvä vai huono asia Venäjälle, vastaisi ylivoimainen enemmistö, että tämä olisi huonoksi Venäjälle, Putin jatkoi.
Venäjän presidentti kuvaili, että Naton ”infrastruktuurin” tulo lähemmäs Venäjän rajoille johtaisi luonnollisesti jonkinlaiseen vastaukseen ja että puolustusliiton ”mekaaninen laajentuminen” toimisi sitä itseään vastaan. Vladimir Putinin mukaan Venäjä ei kuitenkaan pitänyt Natoa vihamielisenä organisaationa.
– Mutta jos siitä on määrä tulla yleinen kansainvälinen turvallisuusorganisaatio, on Naton ja Venäjän suhteiden luonnollisesti muututtava ja olemme siihen myös valmiita, hän sanoi. Meistä ei tule Naton täysjäseniä, mutta on asioita, joissa voimme työskennellä yhdessä ja hyvin tehokkaasti Nato-maiden, mukaan lukien Yhdysvaltojen, kanssa.
Putin päätti vastauksensa toteamalla, että Venäjän suhtautuminen Naton laajenemiseen riippuu siitä, millaiset Naton ja Venäjän suhteet ovat.
Baltian maiden osalta on syytä muistaa, että Venäjä kohdisti aikanaan rankkaa uhkailua esimerkiksi Viroon sen Nato-jäsenyyden alla.
Silti on pantava merkille, että Venäjän johtaja tunnusti vielä tuolloin yksiselitteisesti maiden oikeuden valita turvallisuusjärjestelynsä itse.
Venäjä on nyt haastanut tämän oikeuden ja esittänyt länsimaille ja Natolle kovia vaatimuksia, jotka ovat täysin ristiriidassa useissa kansainvälisissä foorumeissa sovittujen oikeuksien kanssa.
Venäjä on vaatinut muun muassa Naton laajenemisen pysäyttämistä Euroopassa, ”Venäjää uhkaavien aseiden” kieltämistä maan rajojen läheltä sekä puolustusliiton vetämistä vuoden 1997 tilaan, eli käytännössä sen sulkemista pois koko itäisestä Euroopasta. Samalla Venäjä on koonnut valtavat määrät joukkoja ja kalustoa Ukrainan lähelle.
