Jos Ukrainan rajalle keskitetyt yli 100 000 sotilaan vahvuiset venäläisjoukot käynnistävät uuden yleishyökkäyksen, kyse olisi amerikkalaistutkija Vanda Felbab-Brownin mukaan jopa vakavimmasta maailmanlaajuisesta turvallisuuskriisistä kolmeen vuosikymmeneen.
– Vaikka tämä kyettäisiin Venäjän kanssa käytävissä neuvotteluissa välttämään ilman lännen ongelmallisia myönnytyksiä Venäjän poskettomiin vaatimuksiin, Vladimir Putin onnistuu silti saavuttamaan osan katalista tavoitteistaan, tohtori Felbab-Brown sanoo Brookings Institution -ajatushautomon julkaisemassa artikkelissa.
Putin on hänen mukaansa luonut keinotekoisen kriisin, joka vaatii runsaasti huomiota Yhdysvaltojen, Naton ja Euroopan johtajilta ja heikentää heidän keskittymistään muihin tärkeisiin kysymyksiin.
– Putin voi vieläpä ylläpitää tällaista kriisin rakentelua kuukausien ajan jättämällä joukkoja Ukrainan rajalle, vetämällä ne pois, palauttamalla ne takaisin ja mahdollisesti jonakin päivänä – kriisin numero kolme, neljä tai kuusi yhteydessä – lopulta hyökätä maahan länsimaiden uusista talouspakotteista piittaamatta, hän toteaa.
Samaan aikaan, kun Putin on onnistunut suuntaamaan Yhdysvaltojen korkeimman poliittisen johdon fokuksen Itä-Eurooppaan, Venäjä operoi Felbab-Brownin mukaan aktiivisesti Afrikassa, Lähi-idässä, Aasiassa ja jopa Latinalaisessa Amerikassa.
– Venäjä on luonut lukuisia erilaisia välineitä ja sijaistoimijoita disinformaatiokampanjoita toteuttavista trolleista Moskovaan kytkeytyviin ”yksityisiin” turvallisuusyhtiöihin, jotka tukevat maiden hallituksia ja saavat vastineeksi pääsyn niiden luonnonvaroihin, hän muistuttaa.
Venäjälläkin paljon menetettävää
Jos Ukrainan tilanne eskaloituu, paitsi Euroopalla, myös Venäjällä itsellään on Brookings Institutionin energiaturvallisuuden tutkimusohjelmaa johtavan Samantha Grossin mukaan paljon menetettävää.
– Yhtäältä Venäjä hyötyy tämänhetkisistä erittäin korkeista kaasun hinnoista, mikä voisi puoltaa sen perääntymistä kuilun partaalta. Lisäksi Saksa on viestittänyt olevansa valmis pysäyttämään lähes valmiin Nord Stream 2 -kaasuputkiyhteyden, jos Venäjän Ukrainaan kohdistama aggressio eskaloituu. Toisaalta Euroopalla ei olisi juuri nyt varaa menettää kaasutoimituksia, minkä vuoksi pakotteiden kohdistaminen Venäjän kaasuun tai ostojen vähentäminen olisi hyvin tuskallista, ja tämän presidentti Putin varmasti ymmärtää, Gross sanoo.
– Näiden strategisten kysymysten rinnalla kyse on myös itse kaasutoimitusten turvallisuudesta. Venäläisen kaasun kauttakuljetus tuotti vuonna 2020 Ukrainalle kahden miljardin dollarin tulot, joten Ukrainalla on täysi syy suojata putkistoja käynnissä pitäviä kompressoreita.
– Venäjällä on myös syy olla vahingoittamatta putkia, koska arviolta 35 prosenttia Venäjän myymästä kaasusta kulkee edelleen Ukrainan kautta. Vaikka Ukrainan ohittavia uusia putkistoja on rakennettu vuosikaudet, maalla on silti edelleen keskeinen asema Venäjän energiataloudessa, hän toteaa.
