Useimmat Venäjän johtajista ovat amerikkalaisprofessori Nina Hrushtsevan mukaan tsaareista V.I. Leniniin ja Josif Staliniin uskoneet, että imperiumin rakentamisesta on perusteltua maksaa verellä.
– Kun Venäjän johtamat joukot suuntaavat nyt Kazakstaniin, näyttää selvältä, että myös Vladimir Putin on sitä mieltä, The New School -yliopiston kansainvälisten suhteiden oppituolia hoitava venäläistaustainen Nina Hrushtseva kirjoittaa Project Syndicate -verkkolehdessä.
Venäjän asevoimien ”rauhanturvajoukot” ovat saapuneet Kazakstaniin samaan aikaan, kun Ukrainan rajalle on keskitetty yli 100 000 venäläissotilasta ja vain 15 kuukautta sen jälkeen, kun Venäjän maavoimat puuttuivat Armenian ja Azerbaidžanin välisiin taisteluihin Vuoristo-Karabahissa.
– Yrittääkö presidentti Vladimir Putin todella pystyttää uudelleen Venäjän imperiumin, Hrushtseva kysyy.
Aikoipa Putin mitä tahansa, hän toimii Hrushtsevan mukaan vastoin sitä perusajatusta, jolle Venäjän federaatiota lähdettiin Neuvostoliiton raunioista 30 vuotta sitten rakentamaan. Vaikka presidentti Boris Jeltsinin kausi oli monessa suhteessa ristiriitainen, hän oli kuitenkin se, joka tunnisti Neuvostoliiton imperiumin kestämättömät kustannukset, Hrushtseva muistuttaa.
Jeltsin ymmärsi, että vain luopumalla imperiumin ylläpitämisen taakasta ja siirtymällä vapaaseen markkinatalouteen Venäjä voisi vapauttaa kansansa kurjuudesta ja poliisivaltion ikeestä. Vuonna 1999 hän saattoi kuitenkin Hrushtsevan mukaan tehdä kohtalokkaan virheen luovuttaessaan valtansa Putinille – miehelle, joka on päättänyt kääntää historian kulun.
Onko järjelle enää sijaa?
Venäjän imperialismilla saattaa Hrushtsevan mielestä olla ideologinen tausta. Hän viittaa tutkija Edward Saidin toteamukseen, jonka mukaan jokainen imperiumi selittää itselleen ja maailmalle olevansa erilainen kuin kaikki muut imperiumit – että sen tehtävänä ei ole ryöstää ja hallita, vaan kouluttaa ja vapauttaa.
– Venäläiset ovat puhuneet pitkälti samoin imperiumistaan varsinkin puhuessaan valkovenäläisistä ja heidän ”pikkuveljistään” Ukrainassa, Hrushtseva sanoo.
– Jos Venäjän johtajat ovat uskoneet sivilisaation levittämisen missioon, vielä vahvemmin he ovat uskoneet siihen, että imperiumi vahvistaa kansallista turvallisuutta. Historia kuitenkin kertoo toista tarinaa. Imperialistinen kontrolli johtaa tosiasiassa pian ylilyönteihin, tekee vallasta epävarmemman ja jouduttaa imperiumin romahdusta, hän toteaa.
Putinin tähänastiset geopoliittiset seikkailut ovat tulleet Venäjälle kalliiksi, ja tuoreimpien kyselytutkimusten mukaan vain pieni vähemmistö venäläisistä haluaa enää tinkiä elintasostaan maansa kansainvälisen aseman vahvistamiseksi.
Kremlissä kannattaisi Hrushtsevan mukaan ymmärtää myös se, että Kazakstanissa on riski ajautua törmäyskurssille Kiinan kanssa.
– On kuitenkin kaikkea muuta kuin varmaa, että Putin antaa järkisyille painoa. Hänhän sivuuttaa jo nyt Venäjän oman historian opetukset.
