Vladimir Putin ja Dmitri Medvedev. LEHTIKUVA / AFP

”Vladimir Putin on pian kuin ajatollah”

Kremlin muuttuvassa valta-asetelmassa on venäläistutkijan mukaan kazakstanilaisia ja iranilaisia piirteitä.

Presidentti Vladimir Putinin perustuslakiin aiemmin tällä viikolla esittämät muutokset viittaavat venäläistutkija Maria Snegovajan mukaan siihen, että Venäjän tuleva vallansiirto noudattelee monilta osin Kazakstanin pitkäaikaisen johtajan Nursultan Nazarbajevin toteuttamaa mallia.

– Siellä presidentin valtaoikeuksien keskeiset elementit, kuten oikeuslaitoksen ja niin sanottujen voimaministeriöiden valvonta, siirrettiin presidentin kansliasta muille tahoille – ensisijaisesti senaatille eli Kazakstanin ylähuoneelle sekä turvallisuusneuvostolle, Center for European Policy Analysis -ajatushautomossa työskentelevä Snegovaja kirjoittaa Europe’s Edge -verkkolehdessä.

Keskiviikkoisessa televisiopuheessaan Putin esitti samaan tapaan, että osa presidentin valtaoikeuksista siirretään presidentinhallinnolta duumalle eli Venäjän parlamentin alahuoneelle sekä liittoneuvostolle eli ylähuoneelle.

– Turvallisuusneuvosto, joka jo nyt toimii tosiasiallisesti samankaltaisessa roolissa kuin Neuvostoliiton politbyroo, saattaa tulevaisuudessa saada merkittäviä lisävaltuuksia. Putinin tavoitteena on välttää liian suuren vallan keskittämistä yhdelle yksittäiselle hänen kontrollinsa ulkopuolella olevalle elimelle, sillä se voisi heikentää hänen auktoriteettiaan tai jopa uhata hänen valtaansa, Snegovaja arvioi.

– Turvallisuusneuvostosta voi siten lopulta muodostua poliittisen järjestelmän valtakeskus ja elinikäisen puheenjohtajansa Putinin foorumi, jonka puitteissa hän voi toimia Venäjän eliittien yhteensovittajana, hän toteaa.

Toisin kuin Kazakstanin Nursultan Nazarbajev, Putin ei ole nostanut tyttäriään poliittisiin valta-asemiin, ja ainoa henkilö, johon hän Snegovajan mukaan varauksettomasti luottaa, on pääministerin paikalta nyt väistynyt Dmitri Medvedev.
Siksi Putinin on kyettävä vielä luomaan malli, jonka avulla hän kykenee pitämään myös Venäjän parlamentin epäsuorassa kontrollissaan.

– Venäjän rukattu poliittinen järjestelmä saattaa lopulta muistuttaa versiota Iranin valvojien neuvostosta, jonka huipulla on pysyvä, ei vaaleilla valittu ajatollah. Tässä suhteessa Venäjän uusi institutionaalinen rakennelma voi näyttää jopa vielä epädemokraattisemmalta ja kilpailullisemmalta kuin Kazakstanin malli, Snegovaja sanoo.

Medvedev jälleen presidentiksi?

Snegovaja pitää hyvinkin mahdollisena, että Dmitri Medvedev, Putinin uskollinen aseenkantaja, tekee aikanaan paluun presidentin tehtävään, jota hän jo 2008–2012 muodollisesti hoiti.

Väistyttyään tällä viikolla pääministerin paikalta Medvedev tuli nimitetyksi turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajaksi. Sen puheenjohtajana toimii Vladimir Putin, joten Medvedev on Snegovajan tulkinnan mukaan nyt tosiasiallisesti Venäjän varapresidentti.

Kulisseista pääministerin paikalle yllättäen nostettua Mihail Mišustinia Snegovaja sen sijaan luonnehtii teknokraatiksi, jonka tehtävänä on lähinnä paikata Venäjän pysähtyneisyyden tilaan vajonnutta valtiontaloutta.

– Tilanne muistuttaa tietyiltä osin vuosien 2005–2007 dynamiikkaa. Silloin, vuoden 2008 presidentinvaalien alla, Putin myös poimi pääministeriksi mitäänsanomattoman teknokraatin vailla merkittävää poliittista painoarvoa.

– Tämä ennakkotapaus viittaa siihen, että Putinille lojaaliutensa todistaneella Medvedevillä voi vielä olla edessään poliittinen ura korkeissa tehtävissä – kenties myös paluu presidentiksi vuonna 2024, Snegovaja sanoo.

– Toimiessaan syrjässä politiikan parrasvaloista Medvedev etäännyttää itsensä Venäjän taloudellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvästä kielteisestä julkisuudesta. Lopulta hän saattaa myös kyetä aktivoimaan uudelleen suhteellisen matalalle painuneen kansansuosionsa, arvioi Snegovaja.

Kommentit

»Kommentoinnin säännöt