Virustesti voi näyttää väärin – tässä viisi syytä

Koronavirustestin tulos ei ole aina täysin luotettava. Vaikka testitulos olisi negatiivinen, potilaalla saattaa silti olla koronavirus.

Virustestien luotettavuus on yksityisiä laboratorio- ja kuvantamispalveluita tuottavan Synlabin  johtajan Sohvi Hörkön mukaan kiinni useista seikoista. Laboratorioprosessi on pitkä, ja virhe voi syntyä missä tahansa sen vaiheessa: lääkärin vastaanotolla, näytteenotossa, kuljetuksessa ja laboratoriossa.

Hörkön mukaan virustestien kriittisimmät paikat ovat seuraavat:

1. Väärä testi: Jos lääkäri valitsee epäsopivan testin, potilaan todellinen sairaus voi jäädä diagnosoimatta. Esimerkiksi potilaalla saattaa olla influenssa, mutta lääkäri on epäillyt koronavirusta ja määrännyt koronavirustestin. Potilaalta ei löydy koronavirusta, mutta myös influenssa jää diagnosoimatta.
2. Näytteen ottaminen epäonnistuu: Potilaan nenänielusta otetussa koronanäytteessä ei ole tarpeeksi virusta. Näin voi käydä, jos näytteessä on vain pelkkää limaa. On myös mahdollista, että potilas ei eritä virusta juuri siitä kohdasta, josta näyte otetaan. Tällöin testi voi antaa negatiivisen tuloksen, vaikka potilas sairastaisi COVID-19-tautia.
3. Virhe kuljetuksessa: Jos näytteen kuljetusolosuhteet ovat huonot, näyte voi tuhoutua ja lopputuloksena on väärä negatiivinen testitulos.
4. Virhe laboratoriossa: Näytteitä käsittelevä ihminen voi kirjata näytteen väärin tai putket voivat sekoittua.
5. Viruksen perusominaisuus voi muuttua, eikä sitä ei enää saada käytössä olevilla testeillä kiinni. Mikrobien osalta näin on käynyt esimerkiksi klamydiabakteerille Suomessa vuosi sitten. Pieni osa klamydiatartunnoista jäi toteamatta ensisijaisella seulontatestillä, koska osassa klamydiabakteereja oli ilmennyt mutaatio juuri siinä geenissä, johon klamydian toteaminen seulontatestillä perustuu.

Synlabin mukaan virhe koronavirustestissä on kuitenkin yleensä epätodennäköinen. Esimerkiksi vasta-ainetesteissä useimpien testien tarkkuus on 90-95 prosenttia. Synlab kertoo käyttävänsä näissä testeissä teknologiaa, jonka tarkkuus on 99,9 prosenttia.

Eniten virheitä tulee koronavasta-ainepikatesteistä eli vieritesteistä, joihin näyte otetaan sormenpäästä. Ne eivät ole koskaan yhtä tarkkoja kuin laboratoriossa tutkittavat serologiset vasta-ainetestit. Vieritestin etu kuitenkin on, että sen tulos voi vaikuttaa hoitopäätökseen heti.